Tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävä Aboagora-tapahtuma on vuoden humanistiteko

27.04.2018

Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on myöntänyt vuoden humanistiteko -kunniamaininnan uudenlaisia keskusteluyhteyksiä tieteen- ja taiteentekijöiden välille luovalle Aboagora-tapahtumalle. Vuoden humanistitohtoriksi valittiin yleisen historian alalta väitellyt Johanna Skurnik.

Vas. vuoden humanistitohtori Johanna Skurnik, Aboagoran puolesta kunniakirjan vuoden humanistiteosta vastaanottaneet projektitutkija Malla Lehtonen ja Donner-instituutin johtaja Ruth Illman sekä historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen vuoden humanistimaisteri Saara Penttinen.

​​Humanistinen tiedekunta antaa vuosittain vuoden humanistiteko -kunniamaininnan, jolla tuodaan esiin henkilö, yhteisö tai toimenpide, joka edistää humanistisia arvoja ja toimintatapaa. Humanistiteko valitaan yleisöltä tulleiden ehdotusten perusteella. 

– Aboagora-tapahtuma on vuodesta 2011 lähtien omaleimaisella ja tuoreella tavalla tuonut yhteen luonnontieteiden, taiteiden ja humanistisen tutkimuksen näkökulmia. Vuosittain vaihtuvilla teemoilla toimiva Aboagora on myös erinomainen esimerkki yliopistojen yhteistyöstä sekä yliopistojen yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta, jossa lähtökohta on vahvasti humanistinen mutta jossa avaudutaan ennakkoluulottomasti eri suuntiin, dekaani Jaakko Suominen sanoo. 

Vuoden humanistitohtorin valitsi emeritusprofessori Luigi de Anna. Tunnustuksen sai Johanna Skurnik, joka tarkastelee yleisen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Iso-Britannian imperiumissa 1800-luvun keskivaiheilla tuotettua tietoa Australiasta. Skurnik havainnollistaa arkistoaineiston, painettujen julkaisujen sekä Australian siirtokuntia hallinnoiden kuvernöörien ja Iso-Britannian siirtomaaministeriön välisen kirjeenvaihtoaineiston avulla maantieteellisen tiedon muodostumisen ja vakiintumisen prosessia. 

– Johanna Skurnikin väitöskirja paljastaa, kuinka Australiasta tuotettu maantiede palveli poliittisia, taloudellisia ja jopa kolonialistisia tarkoitusperiä. Tutkimus sisältää tärkeän viestin: emme saisi uskoa sokeasti ja kritiikittömästi siihen, mitä hallitsijat ja heidän kontrolloimansa mediat meille välittävät. Silloin, kun väitöskirja pystyy tarjoamaan ajankohtaisen viestin yhteiskunnalle, voimme sanoa, että työ on vapaan yliopiston lahja vapaalle tieteelle, de Anna toteaa. 

Perjantaina 27.4. järjestetyssä Humanistipäivässä tiedekunta palkitsi myös kaksi vuonna 2017 valmistunutta maisteria. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos valitsi vuoden humanistimaisteriksi FM Saara Penttisen, joka teki pro gradu -tutkielmansa yleisen historian oppiaineeseen otsikolla ”Arkista maailmankokoelmaan. Maantieteellinen ajattelu Tradescantien kuriositeettikabinetissa vuosina 1625–1660”.

Kieli- ja käännöstieteiden laitokselta vuoden humanistimaisteriksi valittiin FM Olli Huhtinen, joka tarkastelee englannin kielen pro gradu -tutkielmassaan ”After Strange Gods: Religion and Secularism in Early Twentieth-Century Literary Imagination” uskonnon ja sekulaarin ajattelun vuorovaikutusta 1900-luvun alkuvuosikymmenien modernistiseen ajatteluun. 

MV
Kuva: Hanna Oksanen

Luotu 27.04.2018 | Muokattu 23.01.2020