Lanseeraustilaisuudessa kuultiin tutkijoita ja Turun kaupungin terveiset. Juhlavuoden avoin hakehaku käynnistyy helmikuussa.
Turun kaupunki viettää 800-vuotisjuhlavuottaan 2029, ja juhlavuoden suunnittelu polkaistiin käyntiin myös Turun yliopistolla torstaina 15. tammikuuta.
Lanseeraustilaisuudessa kuultiin kaupungin tervehdykset sekä esimerkkejä siitä, miten yliopistolla tutkitaan juhlavuoteen liittyviä teemoja.
Kaupunki aloitti juhlavuoden suunnittelun jo noin vuosi sitten, kun ohjelmakonseptista päätettiin yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Juhlavuoden avoin hakehaku käynnistyy helmikuussa.
Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnallinen muutos -monitieteistä teemaa johtava Suomen historian professori Charlotta Wolff avasi tilaisuuden.
– Monitieteisen teemamme tarkoituksena on katsoa historiaa ja sen avulla rakentaa ymmärrystä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta – aivan kuten Turun kaupungin 800-vuotisjuhlavuosikin tekee.
Korkeakoulut ovat olennaisella tavalla mukana juhlavuoden ohjelmassa, Turku 2029 -säätiön hankejohtaja Suvi Innilä sanoi.
– Kulttuurilla ja tieteellä merkittävä osuus ohjelmassa. Turku 800 on hyvä mahdollisuus tavoittaa kaupunkilaisia. Luvassa on myös muun muassa apurajoja opinnäytetöihin.
Juhlavuodella on kaksi pääteemaa: uudet ensimmäisyydet ja kaupunkilaisuuden vahvistaminen. Niistä ensimmäinen innostaa uuden luomiseen ja rohkeisiin kokeiluihin kaupunkikulttuurin, taiteen, tieteen, koulutuksen ja elinkeinoelämän alueilla.
Toisella teemalla halutaan vahvistaa kaupunkilaisuutta, yhdessä tekemistä ja kaupungin kestävyyttä. Keskustelua tulevaisuuden kaupunkilaisuudesta käydään myös muiden kaupunkien kanssa.
Juhlavuoden alateemoja on viisi:
- Kaikkien kaupunki
- Luontokaupunki
- Osaamisen kaupunki
- Ilon kaupunki
- Keitaiden kaupunki
Kohti juhlavuotta
Juhlavuotta kohti edetään vähitellen, ja merkkipaaluja on Turun historiassa jo ennen vuotta 2029. Vuonna 2027 on Turun palon 200-vuotismuistovuosi.
Tänä vuonna vietetään puolestaan Suomen vanhimman koulun eli Katedralskolanin 750-vuotisjuhlaa.
Katedralskolan perustettin vuonna 1276, mikä loi perustan suomalaiselle sivistykselle. Sekä Åbo Akademilla että Helsingin yliopistolla on juurensa katedraalikoulussa. Nykyään koulu on Turun kaupungin ruotsinkielinen lukio.
– Olemme valtavan ylpeitä Suomen vanhimman koulun historiasta, joka kantaa mukanaan suomalaisen sivistyksen juuria, Innilä sanoi.
Valtio-opin professori Maija Setälä toi tilaisuuteen demokratiatutkijoiden tervehdyksen, ja esitti ajatuksen Turun tulevaisuutta käsittelevästä kansalaiskokouksesta. Siinä voitaisiin pohtia, miten Turku voisi olla vieläkin parempia kaupunki elää.
Työssä voitaisiin hyödyntää tutkittua future design -mallia.
– Osallistujat valittaisiin satunnaisotannalla, jotta mukaan saadaan monenlaisia turkulaisia – myös heitä, jotka eivät muuten osallistuisi, Setälä sanoi.
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi kertoi historian ja arkeologian tutkijoiden julkaisemasta 800 tarinaa Turun historiasta -sivustosta. Sivustolla julkaistaan lyhyitä kirjoituksia Turun menneisyydestä, ihmiskohtaloista, tilanteista ja tapahtumista, joiden kautta voi tutustua Suomen vanhimman kaupungin vaiheisiin ja elämänmenoon.
Tarkoituksena on julkaista 800 välähdystä Turun ja turkulaisten menneisyydestä juhlavuoteen 2029 mennessä.
– Turku on Suomen suurin ja laajin muinaisjäännös, arkeologian professori Georg Haggrén lohkaisi. Hän sanoo Turun kaupungilla olevan valtavan suuri arkeologinen potentiaali, jota täydentää hyvin säilynyt kirjallinen aineisto.
Tilaisuudessa puhui myös uskontotieteen professori Tuomas Martikainen, joka on tutkinut muun muassa maahanmuuttajien uskonnollisia yhteisöjä.
Kutsu yhteistyöhön
Mukana juhlavuoteen valmistautumassa on myös Turun kaupunginmuseo. Turkuun on suunnitteilla uusi Historian ja tulevaisuuden museo, joka voisi avautua yleisölle 2030-luvulla.
– Olemme avoimia kaikenlaiselle yhteistyölle, kertoivat museonjohtaja Ville-Matti Rautjoki ja kehittämispäällikkö Henna Ylänen.
Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkimusjohtaja Hanna Mattila toivoi juhlavuoteen mukaan mahdollisimman monia tieteenaloja. Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusohjelma myöntää joka vuosi rahoituksen neljälle kaksivuotiselle hankkeelle, Mattila kertoi.
