Turun yliopisto on yhdessä Åbo Akademin ja Aalto-yliopiston kanssa saanut Business Finlandilta rahoitusta osallistuakseen merkittävään kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, joka keskittyy uusien kestävien materiaalien kehittämiseen. Turun yliopiston osuus rahoituksesta on noin miljoona euroa.
Hanke on osa kansainvälistä Global Center for Sustainable Bioproducts (GCSB) -tutkimusverkostoa, ja sitä koordinoi Åbo Akademi. GCSB:tä johtaa professori Arthur Ragauskas Tennesseen yliopistosta Yhdysvalloista, ja sitä rahoitetaan Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön (NSF) Global Centers -ohjelman kautta yhteistyössä kansainvälisten rahoittajien kanssa.
Verkosto kokoaa yhteen johtavia yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja teollisuuskumppaneita Yhdysvalloista, Kanadasta, Suomesta, Etelä-Koreasta, Japanista ja Iso-Britanniasta kehittämään kestäviä, biopohjaisia vaihtoehtoja öljypohjaisille muoveille ja komposiittimateriaaleille.
Rahoituksen myötä Suomi liittyy maailmanlaajuiseen GCSB-aloitteeseen, vahvistaen kansainvälisiä pyrkimyksiä kestävään materiaalituotantoon. Suomalainen konsortio, nimeltään CirBReS – Circular Bio-based Residues to Sustainable Bioproducts, kestää neljä vuotta.
Turun yliopisto tuo hankkeeseen osaamisensa fotosynteettisessä bioteknologiassa. Tutkimus keskittyy teollisten jätevesien hyödyntämiseen mikrolevien, eli syanobakteerien, kasvatuksessa, jolloin nämä kykenevät muuttamaan ilmakehän hiilidioksidia polyhydroksibutyraatiksi (PHB), joka on biohajoava vaihtoehto öljypohjaisille muoveille.
Turun yliopiston osuuden kokonaisbudjetti hankkeessa on noin 1,2 miljoonaa euroa. Hanke kokoaa yhteen vahvan suomalaisen yhteistyöverkoston. Åbo Akademin ja Aalto-yliopiston lisäksi konsortioon kuuluu 13 teollista kumppania: Mirka, Andritz, Raisio, Stora Enso, CH Bioforce, MetGen, Boreal Bioproducts, Kiilto, Nokian Renkaat, 3DTech Oy, Dimea, Oksasen Puutarha ja Brinter.
Turun yliopiston tutkimustoimintaa johtaa professori Yagut Allahverdiyeva-Rinne ja hänen PhotoMicrobes-tutkimusryhmänsä.
– Meillä on pitkäjänteistä osaamista fotosynteettisten mikro-organismien laajamittaisesta kasvatuksesta ja samanaikaisesta teollisten jätevesien puhdistamisesta. Tässä hankkeessa kehitämme näihin valmiuksiin perustuvia tuotantoprosesseja ja parannamme niitä edelleen synteettisen biologian keinoin, jotta voimme kehittää nopeasti kasvavia syanobakteereja tehokkaaseen PHB:n tuotantoon. Kansallisen FIN-BioFoundry-infrastruktuurin ja Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan AlgaTech-pilottilaitostemme avulla voimme laajentaa näitä ratkaisuja, sanoo professori Allahverdiyeva-Rinne, jolle on hiljattain myönnetty Suomen bioteollisuuden Biotech Stars -palkinto teollisen biotekniikan kategoriassa.
Turun yliopistosta keskeisissä rooleissa hankkeessa ovat myös tohtori Sema Sirin (leväbiotekniikka) ja apulaisprofessori Pauli Kallio (synteettinen biologia).
Hanke on merkittävä askel kohti kestäviä biotuotteita ja kiertotalouden ratkaisuja, ja se vahvistaa Suomen asemaa tärkeänä toimijana maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.
