UNICOM+ Thesis Fair & Talent Bridge -tapahtuma kokosi yhteen opiskelijoita, tutkijoita ja työnantajia pohtimaan, miten akateeminen osaaminen soveltuu osaksi työelämää. Tapahtumassa korostettiin varhaisen vuorovaikutuksen, siirrettävien taitojen sekä akateemisen maailman ja elinkeinoelämän välisen dialogin merkitystä tulevaisuuden osaajien tukemisessa.
Thesis Fair & Talent Bridge -tapahtuma oli osa UNICOM+ Uniting Companies, Employers and International University Talents -hanketta, joka tukee kansainvälisiä korkeasti koulutettuja osaajia rakentamaan elämäänsä Suomessa ja auttaa työnantajia löytämään yritysten tarvitsemia osaajia.
Kahteen osaan jaettu tapahtuma houkutteli paikalle runsaasti sekä maisterivaiheen opiskelijoita. Aamupäivä koostui maisteriopiskelijoille tarkoitetuista yritysesittelyistä, ja iltapäivän Talent Bridge -ohjelma kokosi yhteen uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita, ohjaajia ja työnantajia.
Tapahtuman järjestämisessä mukana olleet tohtorikoulutuksen asiantuntija Jenni Gray, uraohjaaja Lotta Metsärinne ja koordinaattori Inari Ahokas korostavat kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden tukemisen merkitystä erilaisten uravaihtoehtojen kartoittamisessa.
– Talent Bridge syntyi tarpeesta rakentaa silta akateemisen maailman ja yritysmaailman välille. Haluamme vahvistaa viestiä siitä, että ura yliopiston ulkopuolella ei ole varasuunnitelma, vaan yhtä arvokas ja varteenotettava vaihtoehto. Siksi urapolkuja on tärkeää pohtia jo opintojen aikana ja varmistaa, että sekä tutkijat että ohjaajat saavat tukea näiden vaihtoehtojen tunnistamiseen. Työ ei pääty tähän tapahtumaan – jatkamme konkreettisten mahdollisuuksien rakentamista, jotta tutkijat voivat kokeilla, oppia ja löytää itselleen sopivan suunnan, Gray, Metsärinne ja Ahokas toteavat.
Työnantajien pääpuheenvuoron pitänyt Meyer Turku Oy:n erityisasiantuntija ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Marjo Keiramo jakoi yleisölle omia urakokemuksiaan meriteollisuuden parissa. Hän kuvaili laivanrakennuksen pitkiä tuotantosyklejä sekä laajaa osaamista, jota tarvitaan insinööritehtävissä, suunnittelussa, projektinhallinnassa ja tukitoiminnoissa
Keiramo nosti esiin tarpeet kehittää työvoiman osaamista sekä houkutella uusia osaajia alalle. Hän korosti, että menestyminen meriteollisuudessa ei perustu pelkästään tekniseen osaamiseen, vaan myös asenteisiin, yhteistyötaitoihin ja sopeutumiskykyyn. Tulevaisuudessa alan keskeisiä ajureita ovat kestävän kehityksen tavoitteet ja siirtymä kohti hiilineutraalia toimintaa.
Yritysesittelyissä useat organisaatiot kertoivat yleisölle omasta toiminnastaan ja rekrytointitarpeistaan. Mukana olivat muun muassa Orion Pharma, Radiometer Turku Oy, EstiMates, AFRY ja SCICOMMLAB, jotka esittelivät yhteistyömahdollisuuksia, koulutuspolkuja ja uravaihtoehtoja. Turun kaupungin edustajat kertoivat yleisölle kaupungin International Voucher -ohjelmasta, joka tarjoaa työnantajille taloudellista tukea kansainvälisen osaajan palkkaamiseen.
Osaamisen uudelleenmäärittelyä ja yhteyksien vahvistamista
Tilaisuuden paneelikeskustelussa väitöskirjatutkija Anna Lundén, professori Tapani Viitala ja johtaja Gabriel Olegario pohtivat, miten lahjakkuutta ymmärretään akateemisen ja yritysmaailman asiayhteyksissä.
Panelistit kuvailivat lahjakkuutta taitojen ja yksilöllisten vahvuuksien yhdistelmänä, joka vastaa organisaation tarpeisiin. Panelistit totesivat, että tutkijoita pidetään toisinaan liian akateemisina, mutta korostivat viestintätaitojen ja yleisön ymmärtämisen merkitystä sekä tutkimuksessa että työelämässä.
Keskustelussa käsiteltiin myös akateemisen ja yritysmaailman välisiä eroja. Akateemista maailmaa kuvailtiin hitaammin eteneväksi ja siiloutuneemmaksi, kun taas yritysmaailma edellyttää nopeampaa päätöksentekoa ja laajempia yhteistyötaitoja. Panelistit korostivat, että on tärkeää valmistella opiskelijoita ymmärtämään näitä eroja.
Kysyttäessä, miten akateemisista taustoista voitaisiin tehdä houkuttelevampia yritysmaailmalle, väitöskirjatutkija Anna Lundén käytti havainnollistavaa vertauskuvaa. Hän kannusti uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita verkostoitumaan ja jakamaan omaa osaamistaan jo hyvissä ajoin ennen työnhaun aloittamista. Tässä vaiheessa tutkijat ovat vielä oppijoita, ja yhteydenottoihin suhtaudutaan usein avoimemmin, kun taustalla on uteliaisuus ja aito kiinnostus oppia. Työnhaun alkaessa asetelma muuttuu: hakijoista tulee ”myyjiä” ja työnantajista ”ostajia”, mikä voi vähentää verkostojen halukkuutta tarjota ohjausta tai tukea.
Panelistit nostivat esiin myös työelämään siirtyvien vastavalmistuneiden kohtaamia yleisiä haasteita, erityisesti tarvetta soveltaa akateemista osaamista käytännössä. He painottivat, kuinka tärkeää on luoda ammatillisia verkostoja jo varhaisessa vaiheessa, osallistua mentorointiin ja perehtyä rekrytointiprosesseihin. LinkedIn ja aktiivinen verkostoituminen nähtiin keskeisinä urakehityksen välineinä.
UNICOM+ Uniting Companies, Employers and International University Talents (2025–2027) on Euroopan unionin osarahoittama hanke.
