Uudet metsäistutukset vahvistavat Kurjenrahkan kansallispuiston ympäristön monimuotoisuutta

15.09.2025

Turun yliopiston perustama Luonto2100-rahasto istutti kesäkuussa uutta metsää Kurjenrahkan kansallispuiston keskellä sijaitsevalle pellolle. Osana E-täsmä-hanketta tehty istutus tuo alueelle monimuotoisen sekametsän ja lisää puuston osuutta soiden hallitsemassa maisemassa.

Kurjenrahkan kansallispuiston metsäala kasvaa noin hehtaarilla, kun Luonto2100-rahasto toteutti kesäkuussa kansallispuiston keskellä sijaitsevan pellon metsityksen sekalajisella puustolla.

Tavoitteena on, että alueelle nousee tulevaisuudessa elinvoimainen sekametsä, jossa eri puulajit lisäävät kansallispuiston metsäluonnon monimuotoisuutta. Samalla tuetaan palstan vieressä olevaa pientä vanhan metsän aluetta kansallispuiston soiden laitamilla.

– Rahaston hiljattain hankkiman metsäalueen yhteydessä tuli mukana peltoa, jonka luontaista muotoutumista metsäksi halusimme vauhdittaa metsäistutuksilla. Sekapuustoa lisäämällä pyrimme parantamaan metsän monimuotoisuutta ja ilmastokestävyyttä alusta asti. Kasvava puusto sitoo myös hiiltä ja ravinteita, sekä pidättää kiintoainesta, millä puolestaan on positiivinen vaikutus valuma-alueen vesistöön, professori Toni Laaksonen sanoo.

Kokonaisuudessaan alueelle istutettiin lähes kaksituhatta puuntaimea. Pellon metsittäminen toteutettiin pehmein maanmuokkausmenetelmin, ja puulajien valinnassa huomioitiin ympäröivän luonnon paikalliset piirteet.

Metsityksessä istutettiin 500 kuusta, yli 300 mäntyä ja rauduskoivua ja 800 tervaleppää, joista erityisesti tervaleppä lisää alueen monimuotoisuutta. Kosteassa maaperässä viihtyvää tervaleppää sijoitettiin erityisesti pellon keskellä kulkevien ojien varsille. Alueen eteläpäätyyn on suunnitteilla kosteikkohanke, ja myös tätä ajatellen tervaleppää pidettiin sopivana lajina kosteikon reunamille. Kuivempaan koillisnurkkaan ja lähelle tienvartta istutettiin erityisesti mäntyä, ja muulle alueelle istutettiin sekaisin eri lajeja.

Kesäkuun lopussa toteutetussa istutustyössä olivat mukana yliopiston tutkijat ja opiskelijat yhdessä Suomen metsäkeskuksen asiantuntijan kanssa. 

Metsityksen toteuttivat Toni Laaksonen, Telma Peura, Salla-Riikka Kuusalu, Suvi Sinisalo ja Jorma Nurmi Turun yliopistosta. Metsäkeskuksen asiantuntija ja E-Täsmän hankekumppani Tatu Viitasaari oli mukana neuvomassa ja istuttamassa ensimmäisenä istutuspäivänä.

Kuvaaja/Tekijä

Telma Peura
Pelto oli viljelykäytön johdosta valmiiksi ravinteikasta ja muokattua maata, joten sitä ei mätästetty eikä istutusta varten tehty muitakaan maanmuokkaustoimia. Pelto oli kuitenkin niitetty taimien kasvuedellytysten parantamiseksi ja istutustyön helpottamiseksi. Loppukesällä taimien ympärille kasvanut heinä vielä tampattiin maahan, jotta se ei lakoonnu taimien päälle talveksi.

Kuvaaja/Tekijä

Telma Peura

Istutus oli osa E-Täsmä-hanketta, joka toteuttaa uusimpaan tutkimukseen pohjaavia metsätoimia ilmastokestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi. Istutuksen suunnittelussa ja valmistelussa olivat mukana Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja Livian ammattiopisto.

E-Täsmä-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.

 

 

Kuvat: Telma Peura

Luotu 15.09.2025 | Muokattu 09.10.2025