Uusi dosentuuri hoitotieteen laitokselle

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella kliinisenä opettajana ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueella arviointiylihoitajana työskentelevän Asta Heikkilän tutkimus kohdentuu erityisesti hoitotyön koulutukseen ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän laatuun.

Hoitotyön koulutustutkimuksessa TtT Asta Heikkilän tutkimusalueita ovat olleet hoitotyön opiskelijoiden, terveystieteiden maisteriopiskelijoiden, hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön opettajan osaamisvaatimukset ja osaamisen arviointi Suomessa ja kansainvälisesti, opiskelijavalinnat sekä digitaaliset interventiot ja oppimistulokset. Keskeisin tutkimuskohde on ollut Tutkimustiedon käytön osaaminen (Competence in Research Utilization, CompRU), joka käynnistyi jo 20 vuotta sitten väitöstutkimuksessa.

– Näyttöön perustuvaa toimintaa on painotettu niin lainsäädännössä kuin monissa strategioissa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimustiedon käyttö onkin keskeinen osaamisalue näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä sekä hoitotyön koulutuksen oppimistavoitteiden arvioinnissa. Tutkimukseni on tuottanut tältä alueelta tieteellistä, pitkäjänteistä metodiikkaan ja osaamisen arviointiin liittyvää tietoa koulutuksen ja työelämän käyttöön, Heikkilä kertoo.

CompRU-hanke jatkui väitöksen jälkeen kansallisella hoitotyön opiskelijoiden uusinta-aineiston keruulla lähes 10 vuotta edellisen aineiston keruusta, mikä tuotti tietoa ammattikorkeakoulutuksen tuloksellisuudesta pitkällä aikajänteellä.

– Hoitotieteessä tämänkaltainen seuranta asioiden kehittymisessä on varsin harvinaista, toteaa Heikkilä.

Heikkilä on tutkinut aihepiiriä myös kansainvälisesti Puolassa ja Sloveniassa hoitotyön opiskelijoiden ja jo työssä toimivien hoitotyöntekijöiden näkökulmasta sekä Suomessa terveystieteiden opiskelijoiden näkökulmasta tuottaen tietoa myös hoitotieteen yliopistoasteen koulutuksen tuloksellisuudesta.

Heikkilä on kehittänyt tutkimushankkeessaan CompRU-arviointimittarin (suomeksi TuTiKO), joka mittaa tutkimustiedon käytön osaamista perustuen vastaajien itsearviointiin ja tietotestiin.

– Kyseinen mittari on tietojeni mukaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti ainoa, joka mittaa spesifisti ja laajasti näyttöön perustuvan toiminnan ydinosaamisaluetta eli tutkimustiedon käyttöä, selventää Heikkilä.

CompRU-mittari on käännetty englanniksi, puolaksi, sloveniaksi ja yksi osa-alue (Suhtautuminen tutkimustiedon käyttöön) myös ruotsiksi ja sitä on käytetty monissa hankkeissa tutkimus- ja kehittämisaineistojen keruussa Suomessa ja kansainvälisesti.

Terveydenhuollon palvelujärjestelmän laatututkimusta kolmessa linjassa

Heikkilä on niin ikään aktiivinen toimija kolmessa terveydenhuollon palvelujärjestelmän laatua eri näkökulmista tarkastelevassa tutkimushankkeessa: NurSeInQual (2022–2027) tutkii hoitotyösensitiivisiä tuloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä HUSin, 12 hyvinvointialueen ja viiden yliopiston yhteistyönä; painehaavojen riskiarvioinnin, esiintyvyyden ja ehkäisyn tutkimushanke (2024–2029) kokoaa kaikkien manner-Suomen hyvinvointialueiden ja HUSin voimin tietoa sote-palveluiden laadun ja turvallisuuden kehittämiseksi; sekä perushoidon laadun arviointia koskeva tutkimushanke, jota toteuttavat Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue erikoissairaanhoidossa ja ikääntyneiden palveluissa.

Dosentuurin myötä tutkimus jatkuu tiiviissä yhteistyössä

Heikkilän tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu, että tutkimustoiminta jatkuu aktiivisena molemmissa tutkimuksen päälinjoissa.  Näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumisessa ja tutkimustiedon käytön osaamisessa on yhä puutteita. Heikkilän suunnitelmissa on kansallinen aineistonkeruu vuonna 2026, jolloin saadaan seurantatietoa noin kahdenkymmenen vuoden ajalta ammattikorkeakoulutuksen tuottamasta tutkimustiedon käytön osaamisesta sekä myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamisesta. Niin ikään työn alla on ComPRU-mittarin psykometriikan testaus kansainvälistä käyttöä varten sekä uusien vertailututkimusten käynnistäminen.

Terveydenhuollon laatua koskevaa tutkimus jatkuu niin ikään ja kyseiset tutkimushankkeet tuottavat kansallista tietoa terveydenhuollon palveluorganisaatioihin laaja-alaisesti näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseksi, hoitotyön vaikuttavuuden seurantaan sekä hoitotyön ja hoitotieteellisen koulutuksen ja täydennyskoulutuksen käyttöön.

– Lisäksi nuorten tutkijoiden ohjaaminen, pro gradu -töiden kokoaminen tutkimuslinjoihin ja väitöskirjaohjausten lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita tutkimuskokonaisuuksien vahvistamiseksi, Heikkilä kertoo.