Varhaiskasvatuksen pedagogiikan uusi professori Inkeri Ruokonen: ”Tutkimus tähtää ihmiseksi kasvamisen parhaaksi”

18.09.2019

Lapsen etu, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tinkimätön laatu sekä pedagogiikan taidelähtöisyys ja luovuuden edistäminen – nämä ovat varhaiskasvatuksen pedagogiikan uuden professorin Inkeri Ruokosen työn tärkeimmät kulmakivet. Elokuun alussa alkanut viisivuotinen professuuri on Satakunnan korkeakoulusäätiön rahoittama.
 

– Kaikki innovaatiot perustuvat luovuudelle, sille että ihminen voi leikkiä ja kuvitella. Taide- ja taitoaineet sekä liikunta ovat tälle luovuudelle aivan oleellinen perusta, toteaa varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen, joka on elokuussa aloittanut uudessa tehtävässään Turun yliopiston Rauman kampuksella. 

Nyt käynnistyneessä viisivuotisessa varhaiskasvatuksen pedagogiikan lahjoitusprofessuurissa yksi keskeinen painotus on juuri taide- ja taitoaineiden pedagogiikassa. Ruokoselle tämä painotus oli yksi tärkeimmistä syistä hakeutua tehtävään. 

Tutkijana, opettajankouluttajana ja varhaiskasvatuksen opettajana urallaan työskennelleen Ruokosen elämässä taideaineet, erityisesti musiikki, ovat olleet keskeisessä roolissa aina. Musiikkikasvatus on Sibelius-Akatemiassa musiikin aineenopettajan ja lisensiaatin tutkinnot suorittaneen Ruokosen erikoisosaamista, ja tätä pedagogiikan aluetta hän odottaa pääsevänsä kehittämään myös nyt alkaneessa professuurissa. 

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen

Varhaiskasvatuksen laadusta ei voi tinkiä – Turun yliopistossa panostettu merkittävästi varhaiskasvatuksen koulutukseen

Pedagogiikan taidelähtöisyys on Ruokoselle tärkeää, mutta tätäkin painokkaammin hän puhuu laadusta ja lapsen edun edistämisestä. 

Ruokonen korostaa, että ihmisen kaikki osaamisperusta rakentuu jo varhaisten elinvuosien aikana. Pienten lasten varhaiskasvatuksen pedagogiseen laatuun panostaminen on siksi aivan yhtä tärkeää kuin myöhemmilläkin koulutusasteilla. 

Alalla on myös pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista, ja muun muassa tuleva esiopetuksen uudistus lisää pätevien opettajien tarvetta entisestään. 

– Lapsen näkökulmasta jokainen koulutusvaihe varhaiskasvatuksesta alkaen on aivan yhtä tärkeä ja merkityksellinen. Jos varhaiskasvatuksessa ei ole riittävästi opettajia, ei voi olla laatuakaan. Meidän on huolehdittava siitä, että suomalaisen koulutuksen laatu säilyy ja ulottuu kaikille koulutusasteille. Myös alle 3-vuotiaiden ryhmät tarvitsevat koulutetut opettajat, Ruokonen painottaa.

Turun yliopisto on vastannut näihin yhteiskunnan tarpeisiin panostamalla merkittävästi varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämiseen. Uuden professuurin lisäksi opiskelijoiden sisäänottoa on kasvatettu tuntuvasti, ja nyt kampukselle on rakentumassa myös Suomen ensimmäinen harjoittelupäiväkoti pikkunorssi. 

Ruokosen mukaan pikkunorssin toiminnan kehittäminen tulee olemaan hänen sydäntään erityisen lähellä. Pikkunorssin toiminnan käynnistyttyä laitoksella pystytään toteuttamaan tutkimusta, opettajankoulutusta ja esimerkiksi taito- ja taideaineiden pedagogiikan kehittämistyötä yhä tiiviimmässä yhteydessä päiväkodin kanssa ja myös uutta teknologiaa hyödyntäen. 

– Pikkunorssin myötä voimme panostaa aivan uudella tavalla tutkimukseen ja pedagogiikan kehittämiseen. Tutkimuksen merkitystä kaiken perustalla ei tule unohtaa. Tarkoituksemme on tehdä tutkimusta, joka tähtää ihmiseksi kasvamisen edistämisen parhaaksi. Että voitaisiin luoda maailma, jossa lapsilla on hyvä kasvaa ja turvallinen elää, professori pohtii. 

Rauma tarjoaa vireää yhteistyötä ja huikeat puitteet kulttuuriperintökasvatukselle

Aikaisemmassa tehtävässään Helsingin yliopistossa Ruokonen johti yliopiston suurinta maisteriohjelmaa. Edellisessä työssään Ruokoselle oli tärkeintä panostaa laadukkaaseen opetukseen ja opettajan koulutukseen, jotta työelämään siirtyvillä opiskelijoilla on jatkossa valmiudet ylläpitää ja kehittää suomalaisen opetuksen ensiluokkaista laatua.  
Saman tavoitteen hän tuo mukanaan Raumalle. 

– Pitäisi aina kysyä, että mitä varten me täällä olemme, Ruokonen muistuttaa. 

– Koulutamme opettajia ja teemme tutkimusta, mutta kaiken keskiössä on aina lapsen etu. Teemme työtämme lapsia ja heidän tulevaisuuttaan varten. Nyt ammattiin kouluttautuvat opettajat vaikuttavat työssään vielä kymmeniä vuosia ja työssään he vaikuttavat tuhansien lasten elämään. Tarjoamallamme pedagogiikalla on suuri merkitys sille, millaisia sukupolvia kasvatamme, Ruokonen toteaa.

Rauma on Oulussa varttuneelle ja Helsingissä tähänastisen työuransa tehneelle Ruokoselle uusi tuttavuus, mutta kaupunki ja sen historiallinen kampus ovat ehtineet jo ensimmäisten viikkojen aikana tehdä Ruokoseen vaikutuksen.

– Rauman kampuksella on pitkä historia ja pitkät opettajankoulutusperinteet, mutta se seuraa tiiviisti aikaansa ja täällä tehdään vahvaa ja modernia kehittämistyötä ja tutkimusta. Kampus on myös aivan ihana. Kaikki ovat tiiviisti tosiaan lähellä ja tunnelma on yhteisöllinen. Yhteistyö kaupungin ja alueellisten toimijoiden kanssa on aktiivista, ja Rauman UNESCOn maailmanperintökohteet tarjoavat aivan huikeat puitteet esimerkiksi kulttuuriperintökasvatukselle, Ruokonen toteaa innostuneena.

Satakunnan korkeakoulusäätiön rahoittaman viisivuotisen professuurin kokonaisrahoitus on 500 000, josta 125 000 rahoitetaan Länsi-Suomen Osuuspankin aiemmin tekemästä lahjoituksesta ja 125 000 Turun yliopiston omalla rahoituksella.  Loput rahoituksesta Satakunnan korkeakoulusäätiö lahjoitti viime vuonna perustuen aiemmin toteutettuun keräykseen. Kerättyyn 260 000 euron lahjoitukseen ovat osallistuneet muun muassa Vakka-Suomen nuorisosäätiö, LähiTapiola Lännen Rauma, Osuuskauppa Keula, Oras Oy, Sanomalehti Länsi-Suomi, Teollisuuden Voima Oyj, Rauman kaupunki, Eurajoen kunta ja Rauman seurakunta. 

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professuurin alueena on varhaisvuosien ja esikouluvaiheen pedagogiikka, varhaiskasvatusikäisten lasten ympäristöpedagoginen taide- ja taitokasvatus sekä mobiilioppiminen. Professuuriin kuuluu myös Turun yliopiston norssipäiväkodin varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan ja opettajankoulutuksen koulutusviennin kehittämis- ja kokeilutoimintaa. 

Teksti ja kuva: Liisa Reunanen

Luotu 18.09.2019 | Muokattu 18.09.2019