Yhteiskehittäminen: kaikki siitä puhuu, mutta mitä se on ja miten siinä onnistua?

04.04.2016

Yhteiskehittäminen on ihmisten välistä tavoitteellista yhteistyötä, jota voidaan edistää ja tukea monella tavalla. Sitä voidaan tehdä missä tahansa fyysisessä tai virtuaalisessa yhteisössä. Kehittämisen kohteena voi olla hyvinkin erilaisia asioita, kuten vaikka strategia, arvo, tuote, palvelu, tilaratkaisut, liikeidea tai toimintatavat. Yritysten kohdalla alati kiristyvä kilpailu on luonut painetta yhä tiiviimmälle asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien mukaan ottamiselle yrityksen, sen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Joissain tapauksissa voidaan ehkä sanoa, että yhteiskehittäminen on muuttumassa jo pikku hiljaa kilpailuetua tuovasta tekijästä pärjäämisen perusedellytykseksi. Ei ole kuitenkaan samantekevää miten yhteiskehitetään.

Agilemobile-sivusto osoitteessa www.agilemobile.fi

Yhteiskehittäminen on enemmän kuin osapuolten kuulemista, ja siinä onnistumisen edellytykset olemme kiteyttäneet viiteen teemaan:

  1. ​Yhteiskehittäminen edellyttää tasavertaista osallistumista. Eri sidosryhmiä otetaan laajasti mukaan heti alusta alkaen, osallistujia kuunnellaan, osallistumisen hyödyt tehdään näkyviksi ja osallistujien arvokas panos osoitetaan. Tasavertainen osallistuminen karttaa turhaa hierarkiaa, mutta hyväksyy erilaisuuden ja erilaiset mielipiteet.
  2. Työskentelyssä tunnistetaan osallistujien erilaiset tavoitteet ja yhteistyössä pyritään erilaisten tavoitteiden joukosta löytämään yhteinen tavoite ja jaettu kiinnostava aihe. Tavoitteena on tuoda osapuolten erilaiset osaamiset ja näkökulmat yhteen.
  3. Edetään tekemällä eli ideoista edetään nopeasti konkreettiseen tekemiseen ja kaikilla on lupa kokeilla ja epäonnistua ja samalla oppia. Ajatuksena on, että pienten kokeilujen kautta on mahdollista päästä suuriinkin tavoitteisiin. Viestintä ja läpinäkyvyys, selkeä vastuunjako mutta vapautus jäykistävästä byrokratiasta edesauttavat kokeiluja ja tekemällä etenemistä.
  4. Yhteiskehittäminen tarvitsee oikeanlaisia tiloja ja ohjausta. Tila ohjaa tekemisen tapoja ja tunnelmaa, ja suunniteltu ajankäyttö, esimerkiksi käsikirjoitus ohjaa tekemistä. Yhteiskehittämistä edistävät erilaiset työskentelymenetelmät.
  5. Yhteiskehittäminen saa aikaan monenlaisia tunteita. Vaihtelevat tunteet ovat olennaisia kaikessa kehittämistyössä. Jokaisen tulee olla herkkä ja lukea tilanteen tunneilmapiiriä, tunnistaa omat tunteensa ja miettiä, miten niitä voi hallita. Yhteiskehittämisessä opetellaan hyväksymään ja olemaan avoimia uusille ideoille ja kanavoimaan tunteet toiminnaksi. Lisäksi pohditaan, miten käsittelemme negatiivisia tunteita kunnioittavasti, kannustavasti ja syyllistämättä. Osallistujien pitää kokea itsensä arvostetuiksi ja tasavertaisiksi, mikä vaatii aktiivista tekemistä kaikilta osallistujilta. Tilat, ohjaus ja liike vaikuttavat tunteisiin.
Olemme näihin periaatteisiin nojaten kehittäneet yhteiskehittämisen Agilemobile.fi-työkalun (www.agilemobile.fi), jossa esitetään käyttäjän omaa kehittämisprosessia ohjaavia kysymyksiä, kerrotaan eläviä esimerkkejä case-organisaatioista, annetaan vinkkejä yhteiskehittämisen menetelmistä ja työkaluista sekä autetaan käyttäjää arvioimaan oman kehittämisprosessinsa onnistuneisuutta. Esimerkkinä kehittämismenetelmistä mainittakoon vaikkapa Facebook-alustojen hyödyntäminen, palautesivut tai osallistavat menetelmät työpajatyöskentelyssä. Jokaisen teeman alta löytyy lyhyt kuvaus siitä, miten kyseinen periaate on toteutunut/näkynyt kussakin tutkitussa yrityksessä/organisaatiossa. Sivustolta löytyy näin ollen kaiken kaikkiaan 47 esimerkkitarinaa yhteensä kahdeksasta erilaisesta organisaatiosta. Sivusto mahdollistaa sen itsenäisen käyttämisen ja jokaisen yhteiskehittämisestä kiinnostuneen omista tarpeista lähtevän navigoinnin.
 

Kirjoittajat: Satu Aaltonen, Ulla Hytti, Tanja Lepistö ja Tiina Mäkitalo-Keinonen yhteistyössä Agile-hankkeen muiden tutkimusryhmien ja tutkijoiden kanssa

Lisätietoja juuri päättyneestä Tekesin Liideri-ohjelmasta rahoitetusta Agile-hankkeesta antaa professori Ulla Hytti (ulla.hytti(a)utu.fi).

Luotu 04.04.2016 | Muokattu 04.04.2016