Kolmannes lonkkamurtumapotilaista sairastaa sydänlihasvaurion ja heistä vain viidesosa elää viiden vuoden kuluttua (Väitös: LL Pauliina Nordling, 31.8.2018, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)
Turun yliopistossa väittelevän LL Pauliina Nordlingin tutkimuksessa lonkkamurtumapotilaiden sydäntapahtumien todettiin olevan yleisiä ja ennustavan korkeampaa kuolleisuutta vielä vuosien ajaksi murtuman hoidon jälkeen. Sydäntapahtumat jäävät kuitenkin useimmiten toteamatta ja hoitamatta potilaiden oireettomuuden vuoksi.
Turun yliopiston tiedote 23.8.2018
Lonkkamurtumiin liittyy suuri kuolleisuuden ja laitostumisen riski. Väestön ikääntyessä lonkkamurtumapotilaiden määrä tulee entisestään kasvamaan. Lonkkamurtumapotilaiden sydäntapahtumista on kuitenkin entuudestaan löytynyt vain rajatusti tutkimustietoa.
Tutkimuksessaan LL Pauliina Nordling tarkasteli TnT- ja NT-proBNP-pitoisuuksia ja sydänfilmimuutoksia 200 peräkkäiseltä potilaalta, joilla todettiin lonkkamurtuma Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.
– TnT ja NT-proBNP ovat sydänmerkkiaineita, joiden pitoisuuksia voidaan mitata verestä ja näin havaita sydäntapahtuma. TnT on sydänlihassolujen sisäinen proteiini, jonka pitoisuus nousee veressä, kun sydänlihassolut vaurioituvat. Tyypillisin tällainen tilanne on sydäninfarkti. NT-proBNP on sydämestä seinämän venytyksen myötä erittyvän hormonin esiasteen osa, jonka pitoisuus veressä nousee sydämen kuormittuessa, tyypillisimmin sydämen vajaatoiminnassa, Nordling selventää.
Tutkimuksen alkaessa näiden verikokeiden ottaminen lonkkamurtumapotilailta ei ollut rutiininomaista.
– Lonkkamurtumapotilaiden ennuste oli huono, ja sydänmerkkiaineiden ilmaantuminen verenkiertoon hoitojakson aikana ennusti itsenäisesti korkeampaa kuolleisuutta vuosien ajaksi, Nordling summaa tutkimustaan.
Valtaosa lonkkamurtumapotilaiden sydäntapahtumista jää havaitsematta
Erilaisten leikkauksien tiedetään altistavan sydäntapahtumille. Puolet sydänlihasvaurioista tapahtui lonkkamurtumapotilailla jo ennen lonkkamurtuman leikkausta, mikä kielii siitä, että itse murtuma saattaa olla syynä vauriolle.
Potilaista 36 prosentilla oli veressä kohonnut TnT-pitoisuus sairastetun sydänlihasvaurion, tyypillisimmin sydäninfarktin, merkkinä. Vain kymmenyksellä heistä havaittiin rintakipua, minkä vuoksi suurin osa sydäntapahtumista jäi hoitohenkilökunnalta havaitsematta.
– Sydänmerkkiainepitoisuuksien nousut olivat yleisempiä iäkkäämmillä ja sydänsairailla, mutta niitä ilmeni myös nuoremmilla potilailla ja heillä, joilla ei ollut entuudestaan sydän- ja verisuonisairauksia, Nordling kertoo.
Lonkkamurtumapotilailla todettiin myös hyvin korkeita NT-proBNP-pitoisuuksia sydämen kuormituksen merkkinä.
– Viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen enää viidesosa sydänlihasvaurion saaneista lonkkamurtumapotilaista oli elossa. Niistä potilaista, jotka eivät olleet sairastaneet sydänlihasvauriota, lähes puolet olivat elossa saman tarkastelujakson jälkeen.
– NT-proBNP- ja TnT-merkkiaineiden kohonneet pitoisuudet veressä olivat ainoat tekijät, jotka ennustivat kuolleisuutta lyhyellä aikavälillä. Edes potilaan korkeampi ikä tai perussairaudet eivät sitä tehneet, Nordling lisää.
Nordlingin mukaan sydänmerkkiaineiden rutiininomainen määritys kaikilta lonkkamurtumapotilailta olisi edullinen ja yksinkertainen keino, jolla voitaisiin löytää ajoissa sydäntapahtuman sairastavat potilaat. Seulan avulla lonkkamurtumapotilaan sydäntapahtuman hoito voitaisiin aloittaa ajoissa.
***
LL Pauliina Nordling esittää väitöskirjansa Cardiovascular Events in Hip Fracture Patients julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.8.2018 klo 12 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Ari Palomäki (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Juhani Airaksinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Pauliina Nordling on syntynyt vuonna 1987 ja kirjoitti ylioppilaaksi Björneborgs Svenska Samskolassa Porissa vuonna 2006. Nordling suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2012. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede. Nordling työskentelee erikoistuvana lääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 745 2725, hmphie@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/nordling_pauliina.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7332-3