Lasten hengitystieinfektioihin vaikuttavat monet arkisen ympäristön tekijät (Väitös: LL Linnea Schuez-Havupalo, 21.9.2018, lastentautioppi)

13.09.2018
Väitös
Uutinen
Mediatiedote

Hengitystieinfektioita esiintyy eniten alle kouluikäisillä lapsilla, ja ne ovat monella tavoin yhteydessä ympäröivään maailmaan. LL Linnea Schuez-Havupalo selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten vanhempien psyykkiset oireet, päivähoidon aloitus ja vapaa-ajan harrastukset vaikuttavat pienten lasten hengitystieinfektioihin.

 

​Turun yliopiston tiedote 13.9.2018

Linnea Schuez-Havupalon väitöskirja pohjautuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettuun Hyvän kasvun avaimet -syntymäkohorttitutkimukseen. Tutkimuksessa seurattiin 1570 lapsen hengitystieinfektioita syntymästä 3 vuoden ikään saakka. Tutkimuksessa kerättiin sosiaalisiin, psyykkisiin ja ympäristötekijöihin sekä muuhun terveyteen liittyvää tietoa.

Väitöstutkimuksen perusteella äidin raskaudenaikaiset masennusoireet ennustivat välikorvatulehdusten suurempaa määrää. Myös koetulla yksinäisyydellä oli merkitystä. Päivähoidon aloitus puolestaan lisäsi selvästi hengitystieinfektioita, mutta infektiokuorma laski seurannassa nopeasti. Vauvauintia harrastaneilla lapsilla ei todettu vertailuryhmää enempää hengitystieinfektioita.

Vanhempien psyykkisten tekijät vaikuttavat lasten hengitystieinfektioihin

Schuez-Havupalo tarkasteli tutkimuksessaan sekä äitien että isien masennusta ja yksinäisyyden tuntemuksia raskausaikana ja seurasi heidän lastensa hengitystieinfektioita 10 kuukauden ikään saakka. Emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä tutkittiin erikseen. Emotionaalinen yksinäisyys on henkilön oma kokemus siitä, että elää ilman läheisiä ihmissuhteita. Sosiaalinen yksinäisyys taas kertoo koetusta verkostojen vajeesta.

– Äidin emotionaalinen yksinäisyys ennusti lääkärikäyntien suurempaa määrää. Välikorvatulehdukset, lääkärikäynnit ja antibioottikuurien määrä olivat kuitenkin hieman vähäisempiä lapsilla, joiden perheissä esiintyi sosiaalista yksinäisyyttä toisella tai molemmilla vanhemmilla. Tällaisten perheiden lapset saattoivat olla muita lapsia vähemmän vuorovaikutuksessa ikätovereiden kanssa ja siten altistua vähemmän taudinaiheuttajille. Perheen sosiaalinen yksinäisyys saattoi vaikuttaa myös kynnykselle lähteä lääkäriin, Schuez-Havupalo summa.    

Päivähoidon aloitus lisää sairauspäiviä, mutta tilanne tasoittuu nopeasti

Alle 2-vuotiaiden lasten kuukausittaisten sairaspäivien määrä, antibioottihoidot ja vanhempien poissaolot työstä lapsen sairauden vuoksi lisääntyivät voimakkaasti päivähoidon aloituksen jälkeen ja vähenivät sitten selvästi 9 kuukauden seurannan aikana. Tilannetta tarkastettiin myös myöhemmin 30–35 kuukauden iässä ja löydökset pysyivät samansuuntaisina.

– Sairaspäivien määrä oli jo 5 kuukautta päivähoidon aloituksen jälkeen verrattavissa kotihoidossa oleviin lapsiin. Myöhemmin 30–35 kuukauden iässä hengitystieinfektiopäivien määrässä ei ollut merkitsevää eroa kotihoidossa ja kodin ulkopuolisessa päivähoidossa olevien lasten välillä, mutta antibioottikuureja oli kuitenkin merkitsevästi enemmän päiväkotihoidossa käyvillä lapsilla.

Vauvauinti ei näytä lisäävän infektioriskiä

Tutkimuksessaan Schuez-Havupalo ei todennut vauvauinnilla olevan infektioita lisäävää vaikutusta. Sen sijaan atopiaan taipuvaisilla, vauvauintia harrastavilla lapsilla oli vertailuryhmään suhteutettuna enemmän rinoviruksen aiheuttamaa hengityksen vinkunaa. Ilmaan haihtuvien klooriyhdisteiden on kirjallisuudessa epäilty aiheuttavan hengityksen vinkunaa, mutta aiemmissa tutkimuksissa eivät ole tehty virusanalyysejä.
 
Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä pienten lasten hengitystieinfektioiden sairastamiseen liittyvistä tekijöistä ja antavat työkaluja ehkäisevien toimien kehittämiseen.
 
***
 
LL Linnea Schuez-Havupalo esittää väitöskirjansa Psychosocial and environmental influences in early childhood and their relation to respiratory tract infections julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.9.2018 klo 12 (Tyks, U-sairaala, Auditorium Paediatricum Tuomas Peltonen, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku).
 
Vastaväittäjänä toimii dosentti Eeva Salo (HUS) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
 
LL Linnea Schuez-Havupalo on syntynyt vuonna 1980 Saksassa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Edinburghin yliopistossa Iso-Britanniassa vuonna 2006. Väitöksen alana on lastentautioppi. Schuez-Havupalo työskentelee lastentautien erikoislääkärinä Turun yliopistollisessa sairaalassa.
 
Väittelijän yhteystiedot: lsshav@utu.fi
 
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7342-2
 
 
 
Luotu 13.09.2018 | Muokattu 27.11.2018
Keywords
lastentautioppi