Lymen borrelioosin diagnostiikka kehittyy – neuroborrelioosin toteaminen on nyt entistä nopeampaa (Väitös: FM Annukka Pietikäinen, 18.1.2019, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)
Puutiaisvälitteisen Lymen borrelioosin tautitapausten määrä on ollut selvässä kasvussa viime vuosina, ja taudin diagnostiikkaa kehitetään jatkuvasti. Annukka Pietikäinen osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että keskushermostoon levinneen neuroborrelioosin diagnostiikassa voidaan hyödyntää vasta-ainemäärityksen lisäksi CXCL13 nimistä viestimolekyyliä. Tämän biomarkkerin pitoisuus voidaan määrittää aivoselkäydinnesteestä pikatestin avulla, mikä nopeuttaa tautidiagnostiikkaa. Tällöin potilaat saavat tarvitsemansa hoidon entistä nopeammin.
Lymen borrelioosin diagnostiikka on haasteellista muun muassa taudin monimuotoisuuden vuoksi. Diagnostiikka perustuu vasta-aineiden määrittämiseen potilaiden verestä ja keskushermostoon levinneen neuroborrelioosin kohdalla myös aivoselkäydinnesteestä. Vasta-ainemääritys on moniportainen ja yhdistää useita eri testivaiheita, mikä hidastaa taudin toteamista. Annukka Pietikäinen tutki väitöskirjassaan neuroborrelioosipotilaiden aivoselkäydinnestenäytteitä ja niistä löytyviä tautimarkkereita diagnostiikan kehittämiseksi.
Tutkimus vahvistaa, että neuroborrelioosipotilaiden aivoselkäydinnestenäytteistä löytyy huomattavan suuria määriä CXCL13 nimistä immuunipuolustuksen solujen viestimolekyyliä. Tätä molekyyliä voidaankin hyödyntää vasta-ainemääritysten lisäksi neuroborrelioosipotilaiden diagnosoinnissa. Väitöstutkimus osoittaa myös, että CXCL13:n pitoisuus voidaan määrittää pikatestin avulla.
– Pikatestin käyttö nopeuttaa huomattavasti neuroborrelioosin diagnostiikkaa, mikä puolestaan johtaa nopeampaan antibioottihoidon aloittamiseen. Nopea antibioottihoidon aloitus vähentää neuroborrelioosiin liittyvää jälkioireilua. Myös varmuuden vuoksi aloitetut turhat antibioottikuurit vähenevät, mikä on tärkeää kasvavan antibioottiresistenssiongelman ehkäisemiseksi, Pietikäinen toteaa.
Väitöskirjatutkimuksessaan Pietikäinen havaitsi myös, että CXCL13:n pitoisuus laskee nopeasti antibioottihoidon myötä. Tällöin sitä voidaan käyttää neuroborrelioosin biomarkkerina myös uusintainfektioissa. Vasta-ainepohjainen diagnostiikka ei kaikissa tapauksissa pysty erottamaan akuuttia uusintainfektiota aiemmin sairastetusta taudista.
Myös kuvantaminen Lymen borrelioosin diagnostiikan tulevaisuutta
Infektion edetessä Borrelia-bakteeri kykenee leviämään ihosta useisiin elimistön kudoksiin. Pietikäinen havaitsi tutkimuksessaan, että levinneen taudin aiheuttamaa tulehdusta voidaan kuvantaa elävässä eläimessä positroniemissiotomografian (PET) avulla.
Kuvantamalla havaittiin, että hiirimallissa Borrelia-bakteeri aiheuttaa tulehdusta erityisesti nivelissä ja imukudoksissa. Kuvantamalla pystyttiin havaitsemaan myös yksilöllisiä eroja eläinten välillä tulehduksen sijainnissa ja siinä, kuinka nopeasti infektion jälkeen tulehdus syntyi.
– On mielenkiintoista, että kuvantamalla pystyimme havaitsemaan, miten tulehdusalue vaihtaa ajan kuluessa paikkaa yksilöllisesti esimerkiksi nivelestä toiseen. Myös Lymen borrelioosia sairastavilla ihmisillä tulehduskeskus voi hyppiä esimerkiksi polvinivelestä toiseen, Pietikäinen kertoo.
Tutkimuksessa kehitettyä kuvantamismenetelmää voidaan tällä hetkellä hyödyntää lähinnä Lymen borrelioosin tutkimustarkoituksiin. Menetelmää pyritään kuitenkin parhaillaan kehittämään edelleen.
– Tulevaisuudessa menetelmäkehityksen myötä myös Lymen borrelioosia sairastavia potilaita voitaisiin mahdollisesti kuvantaa, jotta havaittaisiin, mihin elimiin bakteeri on levinnyt. Myös antibioottihoidon tehon voisi mahdollisesti tarkistaa kuvantamalla niitä potilaita, jotka kokevat hoidon jälkeistä oireilua, Pietikäinen pohtii.
***
FM Annukka Pietikäinen esittää väitöskirjansa Studies on the pathogenesis and laboratory diagnosis of Lyme borreliosis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.1.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Mirja Puolakkainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jaana Vuopio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0408655980, kaisa.pietikainen@utu.fi
