Ruskean rasvan toiminnan ymmärtäminen avaa mahdollisuuksia lihavuuden ja diabeteksen hoitoon (Väitös: LL Minna Lahesmaa, 9.11.2018, sisätautioppi)

​Vasta alle 10 vuotta sitten varmistui, että aikuisilla ihmisillä on energiaa kuluttavaa ja lämpöä tuottavaa ruskeaa rasvaa elimistössään. Kudoksen merkitys ja toiminta tunnetaan kuitenkin edelleen huonosti. Minna Lahesmaan väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa ruskean rasvakudoksen säätelymekanismeista. 

 

– Ymmärtämällä ruskean rasvan toimintaa voitaisiin kehittää lääkkeitä ja hoitomuotoja, jotka aktivoivat kudosta kuluttamaan energiaa. Tiedetään, että lisääntynyt ruskean rasvan toiminta voi parantaa muun muassa elimistön insuliiniherkkyyttä sekä veren sokeri- ja rasva-arvoja, Lahesmaa kertoo.

 

Uusia lääkemahdollisuu​ksia lihavuuden hoitoon

 

Tutkimuksessaan Lahesmaa osoitti, että kilpirauhashormonit säätelevät ruskean rasvan toimintaa. Ruskean rasvan aktiivisuus oli lisääntynyttä potilailla, joilla oli diagnosoitu kilpirauhasen liikatoiminta, mutta aktiivisuus palautui terveiden verrokkien tasolle liikatoiminnan hoidon jälkeen. 

 

– Potilailla, joilla on kilpirauhasen liikatoiminta, on tyypillisinä oireina liiallista hikoilua, huono lämmönsieto ja lisääntynyt energiankulutus. Vilkastunut ruskean rasvan aineenvaihdunta saattaa myötävaikuttaa näitä oireita, Lahesmaa kertoo. 

 

Tutkimuksessa todettiin myös ensimmäistä kertaa ihmisillä, että solujen välisessä viestinnässä tärkeät adenosiini A_2A-reseptorit sekä monen eri kudoksen aineenvaihduntaa säätelevät tyypin 1 kannabinoidireseptorit (CB1-reseptorit) ovat tärkeitä ruskean rasvan toiminnalle kylmäaltistuksen aikana. CB1-reseptorit ovat osa muun muassa ruokahalua ja energiatasapainoa säätelevää endokannabinoidijärjestelmää, joka on lihavuudessa vioittunut. Lihavilla tutkittavilla havaittiinkin vähemmän aktiivista ruskeaa rasvaa verrattuna normaalipainoisiin tutkittaviin, ja ylipainoisilla CB1-reseptoreiden toiminta oli häiriintynyt.

 

– Nämä reseptorit voisivat toimia uusina lääkekohteina, jotka aktivoivat ruskean rasvan toimintaa. Tällaiset hoitomuodot voisivat tulevaisuudessa olla osana lihavuuden kokonaisvaltaista hoitoa ja apuna esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoidossa, Lahesmaa kertoo. 

 

Ruskean rasvan toiminnasta toivotaankin uutta apua muun muassa lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoitoon. Lihavuus on lisääntynyt merkittävästi maailmanlaajuisesti ja se altistaa monille kansansairauksille kuten tyypin 2 diabetekselle ja verenpainetaudille. 

 

– Vaikka ihmelääkettä laihdutukseen ei ruskeasta rasvasta saataisikaan, lisääntynyt ruskean rasvan toiminta voi tuottaa terveysvaikutuksia kuluttamalla kaloreita ja parantamalla sokeriaineenvaihduntaa, sanoo Lahesmaa.

 

PET-kuvantamisella laadukasta ja monipuolista tietoa ruskean rasvan toiminnasta

 

PET-kuvantaminen yhdistettynä tietokonetomografia- ja magneettikuvantamiseen tuo laadukasta ja tarkkaa tietoa kudosten rakenteesta, toiminnasta ja aineenvaihdunnasta. Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin monia PET-merkkiaineita ensimmäistä kertaa ruskean rasvan toiminnan tutkimuksessa. 

 

Ennen kuvantamisia vapaaehtoiset tutkittavat altistettiin kylmälle, jotta ruskean rasvan maksimaalinen toiminta saataisiin mitattua. Lisäksi tutkittavilta muun muassa otettiin koepalat ruskeasta sekä valkoisesta rasvakudoksesta, joista määritettiin geenien ilmentymistä. 

 

– Tutkimus tuo aivan uutta tietoa ihmisen ruskean rasvan fysiologiasta. Koe-eläimillä tehtyjen tutkimusten lisäksi alalla tarvitaan kliinisiä tutkimuksia ihmisillä, jotta uudet löydökset voitaisiin soveltaa ihmisen terveyden edistämiseksi. PET-kuvantaminen tarjoaa tähän lukemattomia mahdollisuuksia, Lahesmaa sanoo. 

 

***

 

LL Minna Lahesmaa esittää väitöskirjansa Endogenous Regulation of Brown Adipose Tissue in Humans julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.11.2018 klo 12. (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

 

Vastaväittäjänä toimii professori Patrick Schrauwen (Maastrichtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Pirjo Nuutila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

 

LL Minna Lahesmaa on syntynyt vuonna 1988 ja kirjoitti ylioppilaaksi Turun Normaalikoulun kansainvälisessä IB-lukiossa vuonna 2007. Lahesmaa suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2015. Väitöksen alana on sisätautioppi. 

 

Väittelijän yhteystiedot: 040 776 7388, minna.lahesmaa@utu.fi

 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/lahesmaa_minna.jpg

 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7431-3