Stand up -komiikka on yksilöllisyyden kaksinaisuuden taidetta (Väitös: FM Antti Lindfors, 24.5.2019, folkloristiikka)
Stand up -komiikan ytimessä on yksilöllisyyden kaksinaisuus, esittää Antti Lindfors tuoreessa folkloristiikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan. Aiheen ensimmäinen täysimittainen kartoitus keskittyy stand upiin itsen esittämisen lajina, joka nojaa välittömyyden ihanteelle.
Vasta hiljattain akateemisesti löydetty stand up on rantautunut viime vuosikymmeninä etenkin internetin vaikutuksesta myös Suomeen. Vaikka stand up elää tällä hetkellä kultakauttaan ympäri maailmaa, lajilla on Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa jo yli puolivuosisataiset perinteet.
Stand upin tausta on 1900-luvun puolivälin angloamerikkalaisessa spontaaniuden kulttuurissa, jonka muita ilmenemismuotoja olivat beat-kirjallisuus, kokeellinen bebop jazz ja abstrakti ekspressionismi.
– Samoihin aikoihin syntyneen stand upin yhteydet näihin virtauksiin on vielä selvittämättä, mutta tutkimukseni tarjoaa pohjaa myös tämänsuuntaisille kulttuurihistoriallisille analyyseille esittämällä yhden tulkinnan lajin estetiikasta, Lindfors sanoo.
Lindforsin folkloristiikkaa, kielitieteellistä antropologiaa ja kulttuurintutkimusta yhdistelevä tutkimus pohjaa suomalaisen live stand up -komiikan osallistuvalle havainnoinnille, suomalaisille koomikoille esitetyn kyselyn aineistolle sekä erilaisille media-aineistoille kuten stand up -tallenteille, julkisille haastatteluille ja muulle kirjalliselle materiaalille. Väitöskirja sisältää kokoavan johdannon lisäksi neljä kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistua tutkimusartikkelia.
Kolme näkökulmaa: sanataide, itsetietoisuus, samastuttavuus
Lindforsin väitöstutkimus rakentuu kolmen keskeisnäkökulman, sanataiteen, itsetietoisuuden ja samastuttavuuden, ympärille.
Väittelijän mukaan stand up vaikuttaa näennäisen vapaamuotoiselta ja spontaanilta jutustelulta, joka paljastuu tarkemmin katsoen erittäin jäsennellyksi ja muodoltaan kunnianhimoiseksi sanataiteeksi. Stand upissa jokaisella tavulla ja äänenpainolla on väliä.
– Stand up -komiikkaa tutkitaan tällä hetkellä melko runsaasti erilaisista kulttuurintutkimuksellisista ja valtapoliittisista näkökulmista. Näitä lähtökohtia on kuitenkin harvemmin yhdistetty stand upin esteettisiin tai poeettisiin piirteisiin suuntautuviin näkökulmiin, jotka ovat folkloristiikan keskiössä, Lindfors selventää.
Sanataiteen ohella tutkimus keskittyy stand up -komiikan itsetietoisuuteen ja -viittaavuuteen. Esimerkiksi stand up -koomikko Harri Soinilan mukaan stand up ”ei niinkään mahdollista itsereflektiota vaan pakottaa siihen”.
– Minua kiinnosti alusta alkaen se, miten stand up -koomikot kommentoivat, puhuvat ja viittaavat omiin esityksiinsä jatkuvasti niiden kuluessa, sen ohella että tietysti puhuvat pitkälti itsestään. Halusin selvittää tätä lajille ominaista piirrettä ja kysyä, mitä näin julki lausuttu itsetietoisuus merkitsee itsen esittämisen ja lajiin läheisesti liittyvän intiimin yhteyden kannalta, Lindfors avaa tutkimuksen taustoja.
Stand up -koomikot yksilöllisinä tyyppihahmoina
Tutkimuksen kolmas keskeisteema on koomikon ja hänen yleisönsä välille muodostuva yhteys, jota Lindfors tarkastelee samastuttavuuden näkökulmasta. Lindforsin mukaan tämä samastuttavuus voi olla kognitiivista eli tiedollista, mutta ennen kaikkea se on affektiivista eli tunneperäistä.
– Koomikot hakevat affektiivisia reaktioita yleisöltään, ja lupaus tunneperäisestä latauksesta on ensisijaisin syy, miksi stand upia katsotaan, Lindfors toteaa.
Väittelijän mukaan stand up -koomikot tasapainoilevat alituisesti erilaisten ristiriitojen ja kahtiajakojen jännitteissä.
– Paitsi että stand up -koomikolta vaaditaan yksilöllisyyttä – parhaat koomikot ovat tunnistettavia persoonia – hänen pitää olla myös riittävän samastuttava, jotta hän voi vedota monenlaisiin ihmisiin. Heidän pitää tuottaa itsestään tietyllä tapaa yksilöllisiä tyyppihahmoja, Lindfors kuvailee.
– Aloin tunnistaa tällaisia kahtalaisuuksia stand upissa laajemminkin, ja lopulta työ kiertyikin pitkälti niiden ympärille. Tämä oli sinänsä osuvaa, sillä slovenialainen filosofi Alenka Zupančič on esittänyt komiikan nimenomaan kahdentumien ja kaksinaisuuden taiteeksi. Siitä myös tutkimuksen intiimiyden ja allegorisuuden eli henkilökohtaisen ja yleisen risteymään viittaava nimi, Lindfors selventää.
* * *
FM Antti Lindfors esittää väitöskirjansa Intimately Allegorical: The Poetics of Self-Mediation in Stand-Up Comedy julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.5.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Amy Shuman (Ohio State University, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Anne Heimo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on folkloristiikka.
Väitöskirjan yhteenveto-osa on julkaistu sähköisenä
Väittelijän yhteystiedot: anmili@utu.fi