Turun yliopiston folkloristiikan, etnologian ja museologian uudessa tutkimushankkeessa ”Hoitolaitoksesta kulttuuriperintökohteeksi: kulttuurisia näkökulmia Paimion parantolaan” keskitytään maailmankuulun Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman Paimion parantolan arkeen menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Hanketta esitellään maanantaina 24.5. järjestettävässä webinaarissa.
Rakkaudesta, rakkaudella. Mutta mitä on rakkaus? Sakari Korpikallio kartoittaa romanttiseen rakkauteen liittyviä sananparisia ja muuta folklorea Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineeseen laatimassaan pro gradu -tutkielmassa. Osallistu tutkimukseen ja vastaa sananparsia koskevaan kyselyyn, joka on avoinna 15.5.2021 asti.
Nuorisotyön tallentaja Nuoperin uudessa teoksessa pureudutaan musiikin merkitykseen nuorisotyössä. (Nuoriso-)ohjattuja säveliä -teoksessa matkataan eri puolilla Suomea, sillä mukana kertomassa nuorisotyön ja musiikin tiiviistä liitosta on nuorisotyöntekijöitä peräti 23 paikkakunnalta.
Turun yliopiston tutkija Johanna Latva laatii väitöskirjaa siitä, miten naisten hiuksettomuus on koettu ja ymmärretty suomalaisessa kulttuurissa, osana ihmisten hyvinvointia. Latva ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) keräävät nyt naisten omia kokemuksia siitä, millaista on elää naisena ilman hiuksia. Keruu on avoinna vastaajille toukokuun loppuun saakka.
Filosofi Ken Wilber on luonut neljän vuosikymmenen ajan systemaattista teoriaa kokonaisvaltaisemmasta suhtautumista maailmankaikkeuteen. Osana tätä teoriaa on ihmisen suhde henkisyyteen. FM JP Jakosen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja on ensimmäinen uskontotieteellinen tutkimus Wilberin ajattelusta. Tutkimus osoitti, että Wilberin mukaan henkiset ja uskonnolliset traditiot voivat selviytyä vain, jos niiden käsitteistöä uudistetaan nykyihmisen ajattelua vastaavalla tavalla.
Filosofian maisteri Pekka Tolonen kokosi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yhteen keskiaikaisen, harhaopiksi tuomitun valdesilaisuuden alkuvaiheista muistiin merkityt hajanaiset kertomukset. Tutkimus osoitti, kuinka Ranskassa syntynyt maallikkohengellisyyttä korostanut liike häilyi aikalaisten kertomuksissa ja tulkinnoissa oikeaoppisuuden ja harhaoppisuuden rajamailla. Pyhimyskulttien syntymistä Tolonen tarkasteli analysoimalla erakkonainen Mathildasta säilyneitä kertomuksia.
FM Maija Mäki selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten arkeologista kulttuuriperintöä on tuotteistettu matkailuun 2000-luvun Suomessa ja millaista matkailu tulevaisuudessa voisi olla. Tutkimus osoitti, että arkeologisille maastokohteille suuntautuvaa matkailua tulee kehittää paikallislähtöisesti ja että se vaatii monialaista yhteistyötä. Kuntien tuki on kohteille tärkeää, mutta matkailun kehittämisessä keskiöön nousevat pienyritykset.
Turun yliopistossa väittelevä Kirsi Sonck-Rautio tarkastelee kansatieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan Saaristomeren pienimuotoisen rannikkokalastuksen nykytilaa, haasteita ja mahdollisuuksia sopeutua tulevaisuuteen kalastajien näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan kalastajien kattavaa ympäristötietoa pitäisi kuunnella nykyistä herkemmällä korvalla.
Jo perinteiseen tapaan Turun yliopiston folkloristiikan oppiaine järjestää Halloweenin merkeissä kaikille avoimen, suurelle yleisölle suunnatun Studia Generalia -luennon Kauhun lumo: Halloween 2019. Luento pidetään Sirkkalan kampuksella, Janus-salissa (Kaivokatu 12, Turku) torstaina 31.10.2019 klo 18.00-20.00. Luennon lopuksi julkistetaan oppiaineen uusi kirja HIRVITYKSIÄ, HAAMUJA JA HENKIOPPAITA.
Suomen Rajavartiolaitoksen perustamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Juhlajulkaisuun varauduttiin hyvissä ajoin, ja Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineella on ollut tärkeä rooli nyt julkaistun Tarinoita rajalta -teoksen aineistojen tuottamisessa.