Sudenkorennon koko vaikuttaa sen loisten määrään (Väitös: MSc Jaakko Ilvonen, 31.8.2018, biologia)
Jaakko Ilvonen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa eri sudenkorentolajeja ja niiden loisia selvittääkseen, mitkä ominaisuudet vaikuttavat loisinfektion todennäköisyyteen. Hän havaitsi, että sudenkorentolajin koko, reviirikäyttäyminen ja maantieteellisen sijainti vaikuttavat loisten määrään. Tutkimus osoitti myös, että pienemmillä sudenkorentolajeilla on heikompi immuunipuolustus.
Turun yliopiston tiedote 27.8.2018
Viimeisten vuosikymmenten aikana tutkijat ovat alkaneet ymmärtää, miten tärkeä rooli loisilla on erilaisille eliöyhteisöille. Tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet yksinkertaisiin isäntä-lois-vuorovaikutussuhteisiin, eikä laajoja vertailevia tutkimuksia ole juurikaan tehty.
– Maastotöissä havaitsimme suuria eroja loisten määrässä eri sudenkorentolajien välillä, mutta aikaisemmat tutkimukset eivät osanneet kertoa, miksi tällaisia eroja on. Siispä tavoitteenamme oli tässä projektissa vastata näihin kysymyksiin, Ilvonen kertoo biologian alaan kuuluvan väitöskirjansa motiiveista.
Ilvonen määritti laajasti eri sudenkorentolajien ominaisuuksia, ja vertasi näitä kyseisten sudenkorentolajien punkki- ja suolistoloismääriin, hyödyntäen sekä maastosta kerättyjä näytteitä että aikaisempien tutkimusten aineistoja. Vertailemalla näitä lajitietoja keskenään hän havaitsi, että pienemmillä ja pohjoisemmilla sudenkorentolajeilla on enemmän loisia kuin isommilla ja eteläisemmillä.
– Huomasimme myös, että lajeilla, joiden koiraat puolustavat reviiriä, on selkeästi vähemmän punkkeja kuin niillä lajeilla, joiden koiraat eivät puolusta reviiriä. Huomioimme myös sudenkorentolajien sukulaisuussuhteet ja selvisi, että läheistä sukua olevat lajit ovat keskenään samanlaisia niin koossa, reviirikäyttäytymisessä, loislajistossa kuin loisten määrässäkin, Ilvonen sanoo.
Tutkimuksessa mitattiin lisäksi eri sudenkorentolajien immuunipuolustuksen voimakkuutta, ja kävi ilmi, että pienemmillä sudenkorentolajeilla on heikompi puolustuskyky kuin isommilla lajeilla.
– Vaikuttaa siltä, että sudenkorentolajin koolla on selkeä vaikutus loisten määrään. Se on vielä hieman epäselvää, mistä tämä tarkalleen johtuu, mutta pienet ja tiheästi elävät sudenkorennot ovat loisten kannalta parempia isäntiä kuin isommat ja harvemmin elävät lajit, Ilvonen kertoo.
Sukulaisuussuhteiden vaikutuksesta loisten määrään voidaan myös päätellä, että isäntien ja loisten välinen evolutiivinen yhteiskehitys on johtanut tilanteeseen, missä loiset osaavat hyödyntää tiettyjä isäntälajeja paremmin kuin toisia.
– Tutkimukseni osoitti suuria aukkoja nykytietämyksessä ja toivon, että jatkotutkimuksia päästään suorittamaan mahdollisimman nopeasti. Kuten arvata saattaa, vastaamattomia kysymyksiä jäi runsaasti, Ilvonen naureskelee.
***
MSc Jaakko Ilvonen esittää väitöskirjansa A comparative study of parasitism in insects: why some Odonata species have parasites and others do not? julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.8.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Mark R. Forbes (Carleton University, Kanada) ja kustoksena professori Kai Norrdahl (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen, mutta väittelijä pitää väitösesitelmänsä suomeksi.
MSc Jaakko Ilvonen on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoitti ylioppilaaksi Zürich International Schoolissa Sveitsissä vuonna 2003. Ilvonen suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) Turun yliopistossa vuonna 2012. Väitöksen alana on biologia.
Väittelijän yhteystiedot: p. +358504667937, jaakko_ilvonen@hotmail.com
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/ilvonen_jaakko.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7358-3