Uusi työkalu auttaa tunnistamaan opiskelijat, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä (Väitös: FT Mika Lastusaari, 10.11.2018, kasvatustieteet)

Yliopistotason opintojen keskeyttäminen on maailmanlaajuinen huolenaihe ja Suomessa se koettelee etenkin luonnontieteitä. FT Mika Lastusaaren väitöskirjatyössä kehitetyn helppokäyttöisen kyselylomakkeen avulla voidaan tunnistaa opiskelijat, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä.

 

​Turun yliopiston tiedote 5.11.2018

Opiskelijoiden on todettu lähestyvän oppimista pääasiassa kahdella eri tavalla. Pinnallisessa lähestymistavassa opiskelija opettelee asioita ulkoa eikä yritä ymmärtää itse asiaa. Syvällisessä lähestymistavassa taas tavoitteena on ymmärtää opittavana oleva asia.

Lastusaaren väitöskirjatyössä selvitettiin, miten nämä toisistaan eroavat oppimistavat ovat yhteydessä kemian pääaineopinnoissa pysymiseen neljässä suomalaisessa yliopistossa. Samalla kehitettiin näitä oppimisen lähestymistapoja mittaava tutkimuslomake.

Väitöstutkimuksessa saadut tulokset osoittavat selvästi, että tietyt lähestymistavat ovat vahvasti kytköksissä opintojen keskeyttämiseen ja pääaineen vaihtamiseen.

– Opiskelijat, joiden lähestymistapa kemian oppimiseen oli käytännöllinen syväoppiminen, pysyivät opinnoissa parhaiten. Pinnallinen lähestymistapa taas oli yhteydessä opintojen keskeytymiseen kokonaan. Nämä lähestymistavat osoittautuivat merkittävämmiksi selittäjiksi pääaineessa pysymiselle kuin opiskelijan itsensä ilmoittama halu vaihtaa pääainetta, Lastusaari sanoo.

Tutkimustuloksista ehdotuksia kemian opetuksen kehittämiseen

Suomessa yliopistotason kemian opetuksen keskeyttäneiden osuus on noin 40 %. Puolet keskeytyksistä aiheutuu siitä, että opiskelijat vaihtavat pääainettaan. Pääaineen vaihtajien määrä on siis Suomen kemianopetuksen kannalta merkittävän suuri.

– Tästä syystä on tärkeää löytää välineitä, joilla voidaan tunnistaa sekä keskeyttämis- että vaihtamisvaarassa olevat opiskelijat mahdollisimman ajoissa. Tutkimuksessa kehitettyä lomaketta on helppo käyttää, sillä se on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja vastausten tulkinta on nopeaa, Lastusaari toteaa.

Työssä ehdotetaan tutkimustuloksiin perustuen opetukseen ja opetuksen järjestämiseen uudistuksia, joiden avulla voitaisiin saada pinnallisen oppimisen lähestymistapaa vähennettyä ja käytännöllisen syväoppimisen lähestymistapaa lisättyä. Lastusaaren mukaan opiskelijoille olisi tärkeää järjestää oppimistaitojen opetusta, jotta heidän opiskelumenetelmänsä paranisivat. Kemian opetuksessa tulisi kehittää erityisesti laboratorioharjoituksia, sillä opiskelijat, jotka korostivat niiden merkitystä oppimiselle, pysyivät parhaiten opinnoissa.

– Toivon, että näiden uudistusten avulla kemian opintojaan jatkavien ja oppiaineesta valmistuvien määrä kasvaa ja saamme uusia kemian asiantuntijoita ratkomaan tulevaisuuden haasteita.

***

FT Mika Lastusaari esittää väitöskirjansa Persistence in major in relation to learning approaches – Development of a questionnaire for university chemistry students julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 10.11.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii FT Anna Parpala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Mari Murtonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

FT Mika Lastusaari on syntynyt vuonna 1971 ja kirjoitti ylioppilaaksi Turun Klassikon lukiossa vuonna 1990. Lastusaari suoritti korkeakoulututkintonsa (FT) Turun yliopistossa vuonna 2001. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väittelijän yhteystiedot: 029 450 3185, miklas@utu.fi
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7450-4  

Luotu 05.11.2018 | Muokattu 27.11.2018