Asiasana: Kasvatustiede

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Autenttiset oppimisympäristöt synnyttävät kokemuksellista, kehollista ja yhteisöllistä oppimista (Väitös: KL, TaM Hanna Niinistö, 15.1.2021, kasvatustiede)

KL, TaM Hanna Niinistö tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan taideoppimista autenttisissa todellisen elämän tilanteissa, ympäristöissä ja yhteisöissä. Tutkimusaihe on ajankohtainen tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja koulutukselliset ilmiöt sekä digitaalisuus vaikuttavat opetukseen ja haastavat opettajan ja opettajankouluttajan. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että koronapandemian ja etäopetuksen aikana oppimisympäristöillä on entistä suurempi merkitys oppimiskokemukseen.

Väitös nostaa esille aukipuhumattomat asiat kodin ja koulun yhteistyössä (Väitös: KM Miina Orell, 18.12.2020, kasvatustiede)

Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu lakiin ja opetussuunnitelmiin normina, mutta monet opettajat kokevat yhteistyön kuuluvan vahvasti vapauden piiriin. Asiaa väitöstyössään tutkinut Miina Orell havaitsi opettajien pitävän yhteistyötä tärkeänä, mutta sen käytännön toteutus jää opettajan omaan harkintaan. Kaikki tutkimusta varten haastatellut opettajat totesivat saaneensa vain vähän koulutusta kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.

Korkeakoulujen kansainvälisiä opiskelijoita halutaan kansallisiin tarpeisiin (Väitös: KM Suvi Jokila, 18.12., kasvatustiede)

Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä rakennetaan kansallisiin tarpeisiin. Yhteiskunnallinen tilanne heijastelee tekijöihin, joilla kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia perustellaan. Näin toteaa korkeakoulujen kansainvälistymispolitiikkaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössä tutkinut kasvatustieteiden maisteri Suvi Jokila.

Oppimiseen motivoi halu päästä hämmennyksestä harmoniaan (Väitös: VTM, KM Ritva Javanainen, 17.12.2020, kasvatustiede)

Opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsityksessä Ritva Javanaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Javanainen tutki kesäyliopiston opiskelijoita ja heidän käsityksiään oppimisesta. – Oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan, Javanainen toteaa.

Sosiaalisesti aktiiviset lapset saavat kavereita – hyvä käytös ei välttämättä ole avuksi (Väitös: MA Yili Wang, 17.1.2020, kasvatustiede)

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pienten lasten vertaissuhteita ja sosiaalis-emotionaalista vuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvisi, että lasten sukupuoli vaikuttaa vertaissuhteiden syntymiseen enemmän kuin ikä. Pedagogiset järjestelyt ryhmien kokoonpanoissa vaikuttivat vain vähän vertaissuhteiden muodostumiseen.

Suomalaisten ja korealaisten nuorten kokemukset kouluelämän laadusta ovat heikompia verrattuna muihin OECD-maihin (Väitös: MA Junghyun Yoon, 17.1.2020, kasvatustiede)

PISA-tutkimusten mallioppilaiden, suomalaisten ja korealaisten nuorten, kokemukset kouluelämän laadusta ovat heikompia kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Junghyun Yoonin väitöstutkimuksessa esitetään, että oppilaiden vertaissuhteet ja suhteet opettajiin muodostavat keskeisen osan heidän kouluelämän laatua koskevista näkemyksistään ja kokemuksistaan. 

Korkeakoulutettujen lapsilla vähemmän huolta tulevista elämänpoluistaan (Väitös: KM Jenni Tikkanen, 11.1.2020, kasvatustiede)

KM Jenni Tikkanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten viime vuosikymmenten huomattavat yhteiskunnalliset muutokset yhdessä perinteisten sosiaalisten rakenteiden jatkuvan merkityksen kanssa heijastuvat koulutuksen kenttään ja siten nuorten elämänkulkujen rakentamisen reunaehtoihin. Tutkimuksessa aihetta lähestytään koulutusjärjestelmien, koulujen, perheiden ja yksilöiden näkökulmista.

Lastensuojelu edellyttää tulevaisuudessa suunnitellumpaa ammatillisen asiantuntijuuden kehittämistä työssä oppimalla (Väitös: KL Ilkka Uusitalo, 14.12.2019, kasvatustiede)

Työssä oppimisella on yhä tärkeämpi merkitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä. KL Ilkka Uusitalon väitöstutkimus korostaa, että lastensuojelussa tarvitaan tulevaisuudessa moniammatillisia tiimejä, suunnitellumpaa ammatillisen asiantuntijuuden kehittämistä sekä näitä tukevia organisatorisia rakenteita. Näin toisilta oppiminen ja monialaisen asiantuntijatiedon tuottaminen vahvistuisivat lastensuojelun haasteisiin vastaamiseksi.