Saavutettavuuden takia tähän parempi teksti

Korkeakoulujen kansainvälisiä opiskelijoita halutaan kansallisiin tarpeisiin (Väitös: KM Suvi Jokila, 18.12., kasvatustiede)

Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä rakennetaan kansallisiin tarpeisiin. Yhteiskunnallinen tilanne heijastelee tekijöihin, joilla kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia perustellaan. Näin toteaa korkeakoulujen kansainvälistymispolitiikkaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössä tutkinut kasvatustieteiden maisteri Suvi Jokila.

Jokila tutki väitöstutkimuksessaan korkeakoulujen kansainvälistymispolitiikan muutosta 1980-luvulta 2010-luvun loppupuolelle Suomessa ja Kiinassa. Tutkimuksessa analysoitiin korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä politiikkatekstejä ja kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja internetsivuja.

Kansainvälisiin opiskelijoihin liitetty politiikka on sidoksissa siihen yhteiskunnalliseen kontekstiin, jossa sitä tehdään.

– Esimerkiksi Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana kansainväliset tutkinto-ohjelmat on rakennettu marginaalista korkeakoulutuksen kansainvälistymisen keskeisiksi ajureiksi. Samalla kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin liittyvät perustelut ovat laajentuneet. Työvoiman saatavuuteen ja kaupallisuuteen liittyvät tekijät ovat kasvattaneet merkitystään, Jokila sanoo.

Muutos on tapahtunut hiljalleen ja sitä on myös haastettu. Tästä esimerkkinä voidaan pitää EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleille kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja lukukausimaksuja. Kokeiluna aloitettu politiikka keräsi vastustusta eikä tuonut kokeilun aikana (2010-2014) toivottuja taloudellisia vaikutuksia.

– Erilaisten toimien vaikutukset ovat kuitenkin taloudellisia vaikutuksia laajemmat ja voivat vaikuttaa siihen, miten eri opiskelijaryhmät nähdään osana korkeakouluyhteisöä.

Kansainvälistymistä ohjataan kansallisesti

Vaikka korkeakoulut vastaavat kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoimisesta, kansallisella tasolla korkeakoulujen toimintaa määritellään ja ohjataan esimerkiksi oleskelulupakäytänteillä ja rahoituksella. Jokilan mukaan onkin tärkeää tarkastella niitä merkityksiä, joita esimerkiksi kansainvälisiin koulutusohjelmiin ja opiskelijoihin liitetään kansallisesti.

Tutkimuksen huomio keskittyi politiikkateksteihin, joilla pyritään kansainvälistämään korkeakouluja.

– Muutos rakentuu muiden muassa retorisin keinoin. Tutkimuksessani havaitsin, että aiemmin kriisipuheeseen keskittynyt kansainvälistymispuhe siirtyi mahdollisuuksia painottavaan puheeseen. Tämä voi osittain kertoa siitä, että korkeakoulujärjestelmän kansainvälistyminen on avannut mahdollisuuksia uudenlaiseen toimintaan kuten kansainvälisten ohjelmien kaupallistamiseen, Jokila sanoo.

Hänen mukaansa samalla on tärkeää muistaa, että kansainvälisiin opiskelijoihin liittyvää politiikkaa ei ole niin sanottua nollasummapeliä vaan myös kansainväliset opiskelijat ja heitä lähettävät maat voivat hyötyä opiskelusta.

Kokonaisvaltainen mielikuva opinnoista kohdemaissa

Jokila tutki väitöskirjassaan potentiaalisille kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja internetsivuja.

– Kansainvälisille opiskelijoille suunnatut internetsivut rakentavat kuvaa tulevista opinnoista kohdemaassa. Mielikuva rakennetaan kokonaisvaltaisen kulttuurisen kokemuksen avulla. Sivuihin heijastuvat myös kansalliset opiskelijarekrytoinnin perustelut, kuten kohdemaan työvoiman tarve.

Jokila pohtii, että nämä mielikuvat voivat rakentaa asiakasperustaista lähestymistapaa opiskeluun.
Käynnissä oleva koronapandemia ja esimerkiksi jo aiemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa ollut ilmastonmuutos haastavat pohtimaan kansainväliselle opiskelijaliikkuvuudelle annettuja merkityksiä.

– Saattaa olla, että tulevaisuudessa yleistyvät liikkuvuusmuodot, jotka eivät edellytä fyysistä liikkuvuutta. Tällöin kansainvälisyyden merkitystä ja opiskelijoille rakennettavia mielikuvia opinnoista tulee pohtia uudelleen.

***

KM Suvi Jokila esittää väitöskirjansa ”Re/configuring national interests in the global field of higher education: International student recruitment policies and practices in Finland and China” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.12.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku). Koronatilanteen vuoksi tilaisuutteen ei voida ottaa yleisöä, mutta väitöstä voi seurata etänä osoitteessa  https://utu.zoom.us/j/69808673742 .

Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Taina Saarinen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan.

Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: suvi.jokila@utu.fi, p. +358 50 339 7957

>> Väittelijän kuva
>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Twitter: @SuviJokila

**

Turun yliopiston mediatiedotteet

Luotu 11.12.2020 | Muokattu 11.12.2020