Asiasana: Koulutuspolitiikan, elinikäisen oppimisen ja vertailevan koulutustutkimuksen tohtoriohjelma (KEVEKO)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Elinikäisen oppimisen politiikassa määritellään käsitys vaadittavasta kansalaisuudesta (Väitös: KM Heikki Kinnari, 28.3.2020, aikuiskasvatustiede)

KM Heikki Kinnari osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, etteivät elinikäisen oppimisen ratkaistavaksi osoitetut ongelmat ole vuosikymmenten saatossa juuri muuttuneet. Sen sijaan ehdotetut ratkaisukeinot ja elinikäisen oppimisen politiikan rakentama käsitys ihmisestä ovat muuttuneet merkittävästi.

Suomalaisten ja korealaisten nuorten kokemukset kouluelämän laadusta ovat heikompia verrattuna muihin OECD-maihin (Väitös: MA Junghyun Yoon, 17.1.2020, kasvatustiede)

PISA-tutkimusten mallioppilaiden, suomalaisten ja korealaisten nuorten, kokemukset kouluelämän laadusta ovat heikompia kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Junghyun Yoonin väitöstutkimuksessa esitetään, että oppilaiden vertaissuhteet ja suhteet opettajiin muodostavat keskeisen osan heidän kouluelämän laatua koskevista näkemyksistään ja kokemuksistaan. 

Korkeakoulutettujen lapsilla vähemmän huolta tulevista elämänpoluistaan (Väitös: KM Jenni Tikkanen, 11.1.2020, kasvatustiede)

KM Jenni Tikkanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten viime vuosikymmenten huomattavat yhteiskunnalliset muutokset yhdessä perinteisten sosiaalisten rakenteiden jatkuvan merkityksen kanssa heijastuvat koulutuksen kenttään ja siten nuorten elämänkulkujen rakentamisen reunaehtoihin. Tutkimuksessa aihetta lähestytään koulutusjärjestelmien, koulujen, perheiden ja yksilöiden näkökulmista.

Maahanmuuttotaustaisten tyttöjen koulutusvalinnat ovat kantaväestöä rajoitetummat (Väitös: KM, FM Marja-Liisa Mäkelä, 5.12.2019, kasvatustiede)

KM, FM Marja-Liisa Mäkelän tutkimus paljastaa, että maahanmuuttotaustaiset tytöt joutuvat käymään moninaisia neuvotteluja opettajien, ohjaajien ja perheenjäsenten kanssa koskien tyttöjen toisen asteen koulutusvalintaa. Valintoja ja tyttöjen toimijuutta värittävät etnis-kulttuuriset ja sukupuoleen sidotut rajat, jotka tyttöjen tulee ottaa huomioon eri tavoin.

Tutkimus avaa Kiinan koulutusuudistusten sosio-kulttuurista taustaa (Väitös: MA Zhou Xingguo, 30.11.2019, kasvatustiede)

MA Zhou Xingguo tarkastelee väitöstutkimuksessaan Kiinan peruskoulutuksen muutosta laadunarviointiin keskittyvien koulutusreformien näkökulmasta. Tutkimuksesta käy ilmi, miten koulutus on muuttunut lisääntyneessä globaalissa vuorovaikutuksessa historiallisen, kulttuurisen ja poliittisen kansallisen tradition rajoissa. Kolmesta tutkimusartikkelista koostuva väitöskirja tarjoaa uusia näkemyksiä koulutuspolitiikan muutoksen tutkimukseen.

Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä on keino ylläpitää yhteiskunnallista luottamuksen ilmapiiriä ja edistää maahanmuuttajien akkulturaatiota (Väitös: KTM Johanna Kortessalo-Ainasoja, 8.11.2019, kasvatustiede)

Johanna Kortessalo-Ainasoja tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa amerikansuomalaisten siirtolaisten akkulturaatiota eli sopeutumista amerikkalaiseen yhteiskuntaan 1900-luvun alussa. Tutkimuksessa selviää, että maahanmuuttajien sopeutumista koskevat haasteet ovat olleet samansuuntaisia aikakaudesta riippumatta. Väittelijän mukaan kasvatus- ja koulutusjärjestelmillä oli ja on vieläkin erityisen suuri rooli sopeutumisessa uuteen kulttuuriin.

Tutkielmien ohjaus kansainvälisissä maisteriohjelmissa - opiskelijan ja ohjaajan näkökulmat (Väitös: MA Kalypso Filippou, 1.11.2019, kasvatustiede)

MA Kalypso Filippoun väitöstutkimus tarkastelee pro gradu-tutkielmien ohjausta suomalaisyliopistojen kansainvälisissä englanninkielisissä maisteriohjelmissa. Tutkimuksessa selvitettiin tutkielmien ohjausprosessia, opiskelijan ja ohjaajan välistä ohjaussuhdetta sekä molempien osapuolten kokemuksia ja odotuksia ohjaukselta. Tulokset osoittavat, että ohjauksen pedagogista kehittämistä tulisi tukea enemmän.

Aktivoivilla oppimisympäristöillä voidaan edistää opiskelijoiden innovaatiotaitojen kehittymistä (Väitös: KM Meiju Keinänen, 31.8.2019, kasvatustiede)

Korkeakouluilla on tärkeä rooli innovatiivisten ammattilaisten kouluttamisessa. KM Meiju Keinäsen väitöstutkimus korostaa, että oppimisympäristöjen ja -käytänteiden tulisi tukea esimerkiksi opiskelijan aktiivista roolia ja motivaatiota. Opintojen tulisi olla myös monipuolisia, kansainvälisiä ja työelämälähtöisiä. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin arviointityökaluja, joita käyttämällä korkeakoulut voivat kehittää opintojaan edistämään paremmin opiskelijoiden innovaatiokykyä. 

Väittelijä selvitti vanhempien osallistumista varhaiskasvatukseen Turkissa ja Suomessa (Väitös: MA Sevcan Hakyemez Paul, 30.8.2019, kasvatustiede)

Turun yliopistossa väittelevä Sevcan Hakyemez Paul selvitti kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan varhaiskasvattajien näkemyksiä vanhempien osallistumisesta lastensa varhaiskasvatukseen kahdessa erilaisessa kulttuurissa, Turkissa ja Suomessa. Tutkimuksessa selvisi, että siinä missä molempien maiden varhaiskasvattajat pitävät vanhempien osallistumista tärkeänä, Suomessa varhaiskasvattajat kokevat vanhempien osallisuuden suurimmaksi esteeksi ajan puutteen.