Asiasana: Koulutuspolitiikan, elinikäisen oppimisen ja vertailevan koulutustutkimuksen tohtoriohjelma (KEVEKO)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ammatillinen kutsumus edistää nuoren lääkärin työhyvinvointia (Väitös: KM, LT, erikoislääkäri Pauliina Kronqvist, 10.9.2021, kasvatustiede)

Nuorten lääkärien sitoutumista terveyskeskustyöhön voitaisiin Pauliina Kronqvistin väitöstutkimuksen mukaan parhaiten edistää parantamalla työoloja, panostamalla jatkokouluttautumismahdollisuuksiin ja luomalla edellytyksiä yksilöllisen ammatillisen kutsumuksen toteuttamiseen.

Varhaiskasvatusikäisten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuus ja oppiminen mahdollistuvat leikissä (Väitös: KM Outi Arvola, 23.6.2021, kasvatustiede)

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteisiin kiinnittymiseen, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksessa. Tuloksissa korostui yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin, sillä lasten osallisuus näkyi erityisesti roolileikkitilanteissa ja kaverisuhteissa.

Kriittisten ajattelutaitojen opetuksessa merkittäviä eroja Suomen, Yhdysvaltojen ja Kiinan koulutusjärjestelmien välillä (Väitös FM Olli Suominen, 23.4., kasvatustiede)

Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.

Moni pärjää työelämässä vaikka mielenterveys horjuu – diagnoosia enemmän kertoo toimijuus (Väitös: KM, psyk.sh. Johanna Vilppola 15.1.2021, kasvatustiede)

Mielenterveyskuntoutujan työ- ja opiskelukykyä arvioitaessa henkilön oma kokemus toimijuudesta on jäänyt muiden tekijöiden varjoon. Näin toteaa väitöstutkimuksessaan kasvatustieteiden maisteri Johanna Vilppola. Hän laati tutkimuksensa pohjalta kuntoutujille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille työkalun, joka tukee oman toimijuuden arviointia.

Väitös nostaa esille aukipuhumattomat asiat kodin ja koulun yhteistyössä (Väitös: KM Miina Orell, 18.12.2020, kasvatustiede)

Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu lakiin ja opetussuunnitelmiin normina, mutta monet opettajat kokevat yhteistyön kuuluvan vahvasti vapauden piiriin. Asiaa väitöstyössään tutkinut Miina Orell havaitsi opettajien pitävän yhteistyötä tärkeänä, mutta sen käytännön toteutus jää opettajan omaan harkintaan. Kaikki tutkimusta varten haastatellut opettajat totesivat saaneensa vain vähän koulutusta kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.

Korkeakoulujen kansainvälisiä opiskelijoita halutaan kansallisiin tarpeisiin (Väitös: KM Suvi Jokila, 18.12., kasvatustiede)

Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä rakennetaan kansallisiin tarpeisiin. Yhteiskunnallinen tilanne heijastelee tekijöihin, joilla kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia perustellaan. Näin toteaa korkeakoulujen kansainvälistymispolitiikkaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössä tutkinut kasvatustieteiden maisteri Suvi Jokila.

Yrittäjyyden edistäminen yliopistoissa muuttaa käsityksiä akateemisesta koulutuksesta (Väitös: KM Hanna Laalo, 28.8.2020, kasvatustiede)

KM Hanna Laalon Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan yrittäjyydestä on tullut merkittävä osa yliopistokoulutusta 2000- ja 2010-luvuilla. Yrittäjyys yliopistokoulutuksen periaatteena, päämääränä ja opetussisältönä luo uudenlaista käsitystä akateemisesti koulutetusta ihmisestä ja muuttaa käsityksiä koulutuksen tarkoituksesta. 

Elinikäisen oppimisen politiikassa määritellään käsitys vaadittavasta kansalaisuudesta (Väitös: KM Heikki Kinnari, 28.3.2020, aikuiskasvatustiede)

KM Heikki Kinnari osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, etteivät elinikäisen oppimisen ratkaistavaksi osoitetut ongelmat ole vuosikymmenten saatossa juuri muuttuneet. Sen sijaan ehdotetut ratkaisukeinot ja elinikäisen oppimisen politiikan rakentama käsitys ihmisestä ovat muuttuneet merkittävästi.

Suomalaisten ja korealaisten nuorten kokemukset kouluelämän laadusta ovat heikompia verrattuna muihin OECD-maihin (Väitös: MA Junghyun Yoon, 17.1.2020, kasvatustiede)

PISA-tutkimusten mallioppilaiden, suomalaisten ja korealaisten nuorten, kokemukset kouluelämän laadusta ovat heikompia kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Junghyun Yoonin väitöstutkimuksessa esitetään, että oppilaiden vertaissuhteet ja suhteet opettajiin muodostavat keskeisen osan heidän kouluelämän laatua koskevista näkemyksistään ja kokemuksistaan. 

Korkeakoulutettujen lapsilla vähemmän huolta tulevista elämänpoluistaan (Väitös: KM Jenni Tikkanen, 11.1.2020, kasvatustiede)

KM Jenni Tikkanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten viime vuosikymmenten huomattavat yhteiskunnalliset muutokset yhdessä perinteisten sosiaalisten rakenteiden jatkuvan merkityksen kanssa heijastuvat koulutuksen kenttään ja siten nuorten elämänkulkujen rakentamisen reunaehtoihin. Tutkimuksessa aihetta lähestytään koulutusjärjestelmien, koulujen, perheiden ja yksilöiden näkökulmista.