Asiasana: koulutuspolitiikan, elinikäisen oppimisen ja vertailevan koulutustutkimuksen tohtoriohjelma (KEVEKO)

New Education -liike tavoitteli kouluopetuksen nykyaikaistamista ja pyrki parantamaan tyttöjen ja työväenluokkaisten lasten mahdollisuuksia kouluttautumiseen 1900-taitteen Isossa-Britanniassa. Lauri Luoto tarkasteli kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan New Education -liikkeen verkostoitumista ja vaikutusta Ison-Britannian koulutuspoliittiseen päätöksentekoon.

Alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneista monilla oli hyvin perinteinen rooli vanhempana, selviää kasvatustieteiden maisteri Virve Murron Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Etenkin parisuhteen päätyttyä suurempi vastuu lapsesta jäi useammin äideille kuin isille. Nuorilla isillä lapsen saanti ei hidasta kouluttautumista samalla tavalla kuin nuorilla äideillä.

Yliopisto-opettajan rooli on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Yliopistossa opettavat ovat olleet pitkään ennen kaikkea tutkijoita, joilta ei ole perinteisesti vaadittu pedagogisia opintoja. Ymmärrys yliopistopedagogiikan merkityksestä on kuitenkin kasvanut viime vuosikymmeninä. Yliopisto-opettajuutta väitöstyössään tutkinut Reeta Lehto havaitsikin kuitenkin, että tutkimus- ja opetustehtävien väliä on yhä jännitteitä

Tohtoriopintoihin ulkomaille ei ole olemassa vain yhtä reittiä ja syytä, vaan ulkomailla tohtoriopintoja suorittavien polut opintoihin ja opintojen aikana ovat moninaiset. Aihetta väitöstutkimuksessaan selvittänyt Marja Peura havaitsi, että ulkomailla tohtoriopintoja tekee heterogeeninen joukko suomalaisia, jotka navigoivat poluillaan yksilöllisin tavoittein ja resurssein.

Vauva- ja leikki-ikäisten lasten isät tukeutuvat ensisijaisesti lähipiiriinsä, erityisesti isovanhempiinsa, lapsen hoitoon, kasvatukseen ja arjen askareisiin sisältyvissä kysymyksissä, selviää kasvatustieteiden maisteri Marko Lähteenmäen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Seurantatutkimukseen osallistuneet isät pitivät myös vertaistukea tärkeänä.

Nuorten lääkärien sitoutumista terveyskeskustyöhön voitaisiin Pauliina Kronqvistin väitöstutkimuksen mukaan parhaiten edistää parantamalla työoloja, panostamalla jatkokouluttautumismahdollisuuksiin ja luomalla edellytyksiä yksilöllisen ammatillisen kutsumuksen toteuttamiseen.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteisiin kiinnittymiseen, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksessa. Tuloksissa korostui yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin, sillä lasten osallisuus näkyi erityisesti roolileikkitilanteissa ja kaverisuhteissa.

Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.

Mielenterveyskuntoutujan työ- ja opiskelukykyä arvioitaessa henkilön oma kokemus toimijuudesta on jäänyt muiden tekijöiden varjoon. Näin toteaa väitöstutkimuksessaan kasvatustieteiden maisteri Johanna Vilppola. Hän laati tutkimuksensa pohjalta kuntoutujille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille työkalun, joka tukee oman toimijuuden arviointia.

Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu lakiin ja opetussuunnitelmiin normina, mutta monet opettajat kokevat yhteistyön kuuluvan vahvasti vapauden piiriin. Asiaa väitöstyössään tutkinut Miina Orell havaitsi opettajien pitävän yhteistyötä tärkeänä, mutta sen käytännön toteutus jää opettajan omaan harkintaan. Kaikki tutkimusta varten haastatellut opettajat totesivat saaneensa vain vähän koulutusta kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.