Isä nukkuu vauva rintakehällään.

Isät tarvitsevat vertaistukea erityisesti vauvaiän lopulla sekä esikoislapsen syntyessä (Väitös: KM Marko Lähteenmäki, 5.11.2021, kasvatustiede)

Vauva- ja leikki-ikäisten lasten isät tukeutuvat ensisijaisesti lähipiiriinsä, erityisesti isovanhempiinsa, lapsen hoitoon, kasvatukseen ja arjen askareisiin sisältyvissä kysymyksissä, selviää kasvatustieteiden maisteri Marko Lähteenmäen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Seurantatutkimukseen osallistuneet isät pitivät myös vertaistukea tärkeänä.

Aikaisemmissa tutkimuksissa sosiaalisen tuen on todettu auttavan muutostilanteissa, kuten vanhemmaksi tullessa. Yksi keskeinen sosiaalista tukea määrittävänä asia on tuen saatavuus. Isiä aiheen parissa on kuitenkin tutkittu vähän. Eikä ole itsestään selvää, että tukea ylipäätään on saatavilla isäksi tultaessa.  

–Tähän viittaa myös väitöstutkimukseni otsikko: Keneen tukeutua isäksi tultua? Pitkittäistutkimus isien ensisijaisista tuen lähteistä ja vertaistuen tarpeesta lapsen ensimmäisinä ikävuosina, Lähteenmäki kertoo. Yksi tutkimustyöhön innoittavista asioista on Lähteenmäen mukaan ollut myös se, että tunnistamalla vanhemmaksi tulleiden tuen tarpeita voidaan auttaa myös lapsia.

Lähteenmäen väitöstutkimuksen paikantuu isien varhaiseen vanhemmuuteen, perhetyypiltään saman talouden ydin- ja uusperheisiin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää isien tuen tarpeita, tukeutumisen mahdollisuuksia sekä näihin yhteydessä olevia tekijöitä. Väitöstutkimuksen aineisto on osa 2007 käynnistynyttä Hyvän kasvun avaimet – monitieteistä seurantatutkimusta, joka perustuu varsinaissuomalaisilta noin 1 800 perheeltä kerättyyn tietoon.

On tärkeää tunnistaa isäksi tulleiden vaihtelevia tuen tarpeita ja tukeutumisen mahdollisuuksia 

Tutkimuksessa löytyi myös merkkejä isien tuen tarpeiden ja tukimahdollisuuksien vaihtelusta, vaikka valtaosa isistä tukeutuikin lähipiiriinsä lapsen hoitoon, kasvatukseen ja arjen askareisiin sisältyvissä kysymyksissä.

Osa tutkimuksen isistä ei tarvinnut apua. Korkeampaa sosioekonomista asemaa edustavilla isillä oli vähemmän tarvetta perheen ulkopuoliselle tuelle. Tämä saattaa kertoa pikkulapsiperheiden vaihtelevista resursseista, joka ilmenee myös tuen tarpeissa. 

Tutkimuksessa oli myös pieni joukko isiä, jotka kokivat tarvitsevansa tukea, mutta heillä ei ollut ketään keneen turvautua. Erityisesti näiden isien tavoittaminen osana lapsiperhepalveluita on tärkeää, jotta tukiverkoston puutteisiin voidaan vastata. 

Vertaistukea pidettiin tärkeänä etenkin vauvaiän lopulla mutta tarve laski lapsen kolmeen ikävuoteen mennessä. Tutkimuksessa esikoisperheiden isät suhtautuivat vertaistukeen muita perhetyyppien isiä myönteisemmin. 

– Asioiden tullessa uutena, on luonnollista, että se herättää myös enemmän keskustelun ja tuen tarvetta isyyden kysymyksissä. Tämän ajanjakson ja vertaistuen tärkeäksi kokevien isien tunnistaminen onkin tärkeä viesti perhe- ja isälähtöistä työtä tekeville toimijoille, kuten neuvoloille, jotta keskustelumahdollisuuksia on tarjolla isille, Lähteenmäki kertoo.

Oma ajankohtainen kysymys on myös se, miten pitkään jatkuneen korona-ajan jäljiltä onnistutaan paikkaamaan sosiaalisten suhteiden vajetta ja kohtaamaan erilaisissa tilanteissa apua tarvitsevat pikkulapsiperheet. 

– Siksi työtä aiheen parissa riittää jatkossakin Lähteenmäki arvioi. 

***

KM Marko Lähteenmäki esittää väitöskirjansa ”Keneen tukeutua isäksi tultua? Pitkittäistutkimus isien ensisijaisista tuen lähteistä ja vertaistuen tarpeesta lapsen ensimmäisinä ikävuosina” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.11.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä voi seurata myös etäyhteyden kautta osoitteessa https://utu.zoom.us/j/61596382748.

Vastaväittäjinä toimii professori Kimmo Jokinen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori emerita Marja Vauras (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: matlaht@utu.fi  p. +358 50 339 5363

>> Väittelijän kuva
>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

 

Luotu 29.10.2021 | Muokattu 29.10.2021