Lapsi esittelee leikkipalikkakoria, takana leikkii toinen lapsi.

Varhaiskasvatusikäisten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuus ja oppiminen mahdollistuvat leikissä (Väitös: KM Outi Arvola, 23.6.2021, kasvatustiede)

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteisiin kiinnittymiseen, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksessa. Tuloksissa korostui yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin, sillä lasten osallisuus näkyi erityisesti roolileikkitilanteissa ja kaverisuhteissa.

– Varhaiskasvatushenkilöstön leikkipedagoginen osaaminen on keskeinen avain, jonka avulla lasten osallisuus mahdollistuu. Se luo perustan lapsen laaja-alaiselle oppimiselle, kehitykselle ja kehittyvälle identiteetille. Yhä moninaistuvammassa kasvatus- ja koulutusjärjestelmässämme ammattikasvattajilla tulee olla yhä enemmän vastavuoroista kokemuksellista ymmärrystä niille hetkille, jolloin jaetaan yhteistä todellisuutta ja edistetään kulttuurista kiinnittymistä globaalisti kestävästi, Arvola toteaa


Arvolan väitöskirjantutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalainen varhaiskasvatus tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta ja oppimista. Tutkimusaineistona olivat Helsingin yliopiston Orientaatioprojektissa kerätyt lasten taitojen arviot, systemaattiset havainnot ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristön arviointiaineisto.

Orientaatioprojektissa mukana olleista noin 2 000 lapsesta 16,5 prosenttia oli eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. Orientaatioprojektin tutkimuksellisena tavoitteena oli kehittää välineitä lasten varhaiskasvatuksen arjen tarkasteluun ja sitä kautta varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Arvolan tutkimuksen pääpaino oli monikulttuurisen varhaiskasvatusympäristön tarkastelussa, kuvaamisessa ja ymmärtämisessä.

Lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen toimintoihin kiinnittymiseen

Suomessa on vielä vähän tutkimustietoa siitä, millaista on kulttuurisesti monimuotoisen varhaiskasvatuksen arki. Ilmiön kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja työkäytäntöjen systemaattiseen, tavoitteelliseen kehittämiseen tarvitaan kuitenkin suuntaviivoja. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on tällä hetkellä noin kahdeksan prosenttia koko väestöstämme. Ennusteiden mukaan varhaiskasvatusikäisten lasten, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat muuta kuin suomalaista syntyperää, määrä kasvaa.

– Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuus on tulosten perusteella kantaväestön lasten osallisuutta vähäisempää ja etenkin leikkiin pääsy on ajoittain haastavaa. Kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen oppimisympäristön mahdollistavia tekijöitä ovat perheiden kanssa tehtävä yhteistyö, leikki- ja lukutilanteet, projektit ja pedagogisen johtamisen huomiointi, Outi Arvola sanoo.

Varhaiskasvatushenkilöstön leikkipedagoginen osaaminen keskiössä

Arvolan mukaan varhaiskasvatuksessa luodaan merkittävä pohja, joka parhaimmillaan kantaa pitkälle eri koulutusasteille. Kasvattajien, jotka toimivat osana näitä ympäristöjä, tulee haastaa omaa toimintaansa ja käyttäytymistään. Arjessa tuleekin luoda siltoja aiemmin hyvin tiedetystä kohti uutta normaalia.

– Väitöstyöni tärkeimpänä tavoitteena on palvella varhaiskasvatuksen käytäntöjen kehittämistä. Toivon työni osaltaan edistävän varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista osaamista ja lisäävän yhteistä vuorovaikutteista ymmärrystä kulttuuriselle moninaisuudelle suomalaisessa varhaiskasvatuksessa, toteaa kesäkuussa kasvatustieteesta tohtoriksi väittelevä Turun ammattikorkeakoulun lehtori, varhaiskasvatuksen opettaja Outi Arvola.

***

KM Outi Arvola esittää väitöskirjansa ”Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 23.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä osoitteessa https://utu.zoom.us/j/66356076965

Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Mikko Ojala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Minna Kyttälä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: oamarv@utu.fi

>> Väittelijän kuva

>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Luotu 14.06.2021 | Muokattu 15.06.2021