Digipeda ja luovat teknologiat -täydennyskoulutushanke vahvisti satojen opettajien digiosaamista ja rohkaisi hyödyntämään esimerkiksi tekoälyä ja virtuaalitodellisuutta osana opetusta. Koulutus vastasi opetusalan nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja osoitti, että digipedagogiselle täydennyskoulutukselle on Suomessa vahvaa ja kasvavaa kysyntää.
Kesäkuussa 2025 päättyi järjestyksessään kolmas Turun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä toteuttama digipedagogiikan täydennyskoulutushanke Digipeda ja luovat teknologiat. Hanke oli Opetushallituksen rahoittama ja sen tavoitteena oli vahvistaa opettajien digipedagogisia valmiuksia ja rohkaista luovien teknologioiden hyödyntämiseen opetuksessa.
Koulutus järjestettiin kahtena erilaisena toteutuksena DigiCampus-oppimisympäristössä, joista toinen sisälsi ohjattuja kokoontumisia ja toinen oli itsenäisesti osallistujien suoritettavissa.
Käytännönläheinen ja joustava koulutus
Mukana oli yli 300 opettajaa eri koulutusasteilta lähes koko Suomen alueelta. Eniten osallistujia tuli perusopetuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta, mutta mukana oli myös varhaiskasvatuksen, lukion ja korkeakoulujen edustajia. Valtaosa työskenteli opetustehtävissä, mutta joukossa oli lisäksi hallinnon, ohjauksen ja suunnittelun asiantuntijoita. Osallistujat edustivat laajasti opettajia uransa eri vaiheista: mukana oli sekä vastavalmistuneita että pitkän kokemuksen omaavia opettajia. Osallistujien työkokemus vaihteli muutamasta vuodesta yli kolmeenkymmeneen vuoteen.
Koulutuksesta saatu palaute osoitti, että kokonaisuus vahvisti osallistujien digipedagogisia valmiuksia ja tarjosi runsaasti käytännön materiaaleja ja ideoita. Osallistujista valtaosa aikoi hyödyntää materiaaleja jatkossa, koki osaamisensa kehittyneen ja rohkaistui kokeilemaan uusia menetelmiä. Suurin osa kertoi myös koulutuksen monipuolistaneen opetusta ja kannustaneen osaamisen jakamiseen omassa työyhteisössä.
Avoimissa vastauksissa pidettiin tärkeinä koulutuskokonaisuuden selkeitä materiaaleja, käytännön esimerkkejä ja joustavaa aikataulua. Erityisesti itsenäinen toteutus sai kiitosta joustavuudestaan ja siitä, että tehtävissä pystyi etenemään omaan tahtiin. Ohjattu toteutus puolestaan tarjosi kaivattua rytmiä ja yhteisiä keskusteluja niille, jotka arvostivat säännöllisiä tapaamisia. Osallistujat arvostivat myös tehtävien soveltavuutta ja niistä saatavaa nopeaa palautetta, joka tuki oppimista.
Osallistujat kokivat varsinkin tekoälyyn liittyvät aiheet ajankohtaisiksi ja hyödyllisiksi, ja AR- ja VR-sisällöt innostaviksi. Molemmista teemoista toivottiin jatkossa lisää käytännön esimerkkejä.
Vaikka palaute oli pääosin myönteistä, osallistujat toivoivat enemmän mahdollisuuksia vertaisten kanssa toimimiseen. Moni toivoi vastaavia koulutuksia lisää jatkossakin.
Ajankohtaiselle digiosaamiselle on kysyntää
Digipedagogiikan maailma muuttuu nopeasti: teknologian jatkuva kehittyminen kasvattaa tarjontaa erilaisista opetukseen soveltuvista laitteista ja sovelluksista. Digivälineiden tulee tukea opetusta ja ne pitää voida sitoa opetukseen järkevällä tavalla – pelkkä digivälineiden käyttö ei ole itseisarvo ja käyttämättömiksi jäävät kalliit digihankinnat eivät hyödytä ketään.
Koulutuksen toteuttajien mukaan opettajien tulisi päästä osallistumaan laitteiden ja ohjelmien valintaan, sillä he ovat niitä, joiden lopulta tulee osata käyttää laitteita ja sovelluksia. Kaikki tämä edellyttää opettajilta valmiuksia pysyä mukana keskustelussa ja tehdä pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja.
Moni opettaja kokee, että arjen resurssit eivät riitä osaamisen ylläpitämiseen. Opettajille ja opetuksesta vastaavalle henkilöstölle on tarpeellista tarjota täydennyskoulutusta sekä digiosaamiseen että kykyyn arvioida eri teknologioiden pedagogista arvoa. Opettajilta odotetaan oppiaineiden rajojen ylittävää ajankohtaista osaamista digitaidoissa, mikä ei ole heidän työnkuvansa puolesta realistista eikä edes mahdollista ilman jatkuvaa kouluttautumista ja oman osaamisen edistämistä. Ei ole järkevää olettaa, että opettajien tulisi omalla ajallaan kehittää itseään nykyajan vaatimalle tasolle ilman tuettua ja järjestettyä täydennyskoulutusta. Opettajat ovat niitä henkilöitä, jotka opettavat digitaitoja tuleville työntekijöille ja yhteiskunnan jäsenille, minkä vuoksi heidän digiosaamiseensa tulisi panostaa.
Koulutuksen osallistujamäärät ja palaute osoittavat, että digipedagogiikkaan liittyvälle täydennyskoulutukselle on vahvaa kysyntää. Opetus voi hyötyä monella tapaa erityyppisistä teknologioista, mutta niiden käyttö on riippuvainen muun muassa opettajien digipedagogisesta osaamisesta ja käytössä olevista resursseista. Tämä korostaa opettajien ohjauksen, koulutuksen ja systemaattisen tuen merkitystä.
Koulutuskokonaisuudet auttavat pysymään mukana muuttuvassa digitaalisessa toimintaympäristössä, eikä koulutuksen merkitys rajoitu yksittäiseen hankekauteen, vaan se on osa laajempaa ja jatkuvaa kehittämistyötä, jota opetusala tarvitsee tulevaisuudessakin.
Kuva: Luovat ja kehittyvät teknologiat -täydennyskoulutushanke
