Lukuvuosimaksuja on ehdotettu yhdeksi ratkaisuksi korkeakoulutuksen rahoitusongelmiin. Keskustelussa painottuu usein maksullisuus talouskysymyksenä, vaikka kyse on laajemmasta muutoksesta korkeakoulutuksessa.
Turun yliopistossa toteutettu väitöskirjatutkimus osoittaa, että korkeakoulutuksen maksullisuudella on muitakin vaikutuksia kuin taloudellisia. Kasvatustieteen maisteri Raakel Plamper osoittaa väitöskirjassaan, että maksullisuus tukee opiskelijoiden käsittämistä korkeakoulutuksen asiakkaina ja kuluttajina sekä kaventaa ymmärrystä korkeakoulutuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Väitöstutkimuksessa haastateltiin suomalaisia maksuttomaan koulutukseen oikeutettuja ja kansainvälisiä lukuvuosimaksuvelvollisia maisteriopiskelijoita. Maksullisen ja maksuttoman korkeakoulutuksen opiskelijoiden puhetapojen vertailun avulla analysoitiin maksullisessa ja maksuttomassa koulutuksessa rakentuvien merkitysten eroja. Erojen analyysin pohjalta tulkittiin, millaisia vaikutuksia maksullisuudella on käsityksiin opiskelijoiden roolista ja asemasta sekä korkeakoulutuksen merkityksestä Suomessa.
Maksullisuus vahvistaa opiskelijan asemaa asiakkaana – kuluttajan asema tunnistettiin kuitenkin myös maksuttomassa koulutuksessa
Kun opiskelija maksaa koulutuksensa, korostuu ajatus siitä, että tehdyn sijoituksen tulee tuottaa. Opiskeluun voi kiinnittyä kulutuskokemuksista tuttuja odotuksia, kuten tyytyväisyyden ja tuottojen tavoittelua. Plamperin väitöstutkimuksessa havaittiin, että maksullisessa korkeakoulutuksessa tällaiset käsitykset saavat enemmän tukea: opiskelijat voitiin mieltää korkeakoulun asiakkaina ja kuluttajina. Käsitykset koulutuksesta palveluna ja tutkinnosta tuotteena saivat vahvistusta.
Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että vaikka maksullisessa korkeakoulutuksessa asiakkuutta korostavat puhetavat saavat enemmän tukea, ne eivät ole vieraita maksuttomassakaan koulutuksessa.
Plamper havaitsi haastatteluissa, että maksuttomaan koulutukseen oikeutetut opiskelijat pystyivät helpommin kritisoimaan opiskelijan asemaa koulutuksen kuluttajana ja halutessaan myös toimimaan toisin.
– Sen sijaan maksullisessa koulutuksessa merkittävä taloudellinen sijoitus loi paineen käyttäytyä asiakkaan tavoin esittäen vaatimuksia, jotta sijoitukselle saataisiin vastinetta. Haasteena lukuvuosimaksuja maksavilla opiskelijoilla kuitenkin oli, että opiskelijoille oli harvoin selvää, mitä heillä on oikeus vaatia ja koulutukseltaan odottaa, hän kertoo.
Maksullisessa korkeakoulutuksessa koulutuksen muut kuin taloudelliset merkitykset jäävät varjoon
Haastatteluissa maksullisuus kytkeytyi usein ajatukseen, että korkeakoulutuksen hyödyt ovat ensisijaisesti yksityisiä. Samalla muut kuin taloudelliset yhteiskunnalliset hyödyt jäivät varjoon. Maksulliseen koulutukseen liitettiin harvemmin ajatus siitä, että saamansa koulutuksen voi “maksaa takaisin” toimimalla yhteiskunnan hyväksi. Tutkimustulosten mukaan maksuvelvollisille opiskelijoille ei välttämättä muodostu tällaista suhdetta yhteiskuntaan, mikä puolestaan tunnistettiin osaksi maksutonta koulutusta.
Oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi, jossa käsitykset ja maailmankuva voivat muuttua. Kuluttajalogiikassa korostuu usein asiakastyytyväisyys, jolloin epämiellyttävinäkin koettuja muutoskokemuksia ei välttämättä pidetä toivottavina. Korkeakoulutuksessa syvällinen oppiminen voi kuitenkin antaa opiskelijalle välineitä ja motivaatiota yhteiskunnan kehittämiseen. Tämä rooli jää helposti varjoon, jos opiskelija ymmärretään ensisijaisesti asiakkaana tai kuluttajana.
– Haastatteluissa maksutonta koulutusta kuvattiin nimenomaan joustavuutensa vuoksi henkilökohtaisen inhimillisen kasvun mahdollistajana, kun taas maksullista koulutusta luonnehdittiin aika- ja suorituspaineiden vuoksi sellaiseksi, että se rajoitti kasvuprosesseihin panostamista, Plamper toteaa.
Lukuvuosimaksukeskustelussa maksullisuuden vaikutukset on tarpeen ymmärtää laajempana kuin vain taloudellisena kysymyksenä
Tutkimuksen tulkinnan mukaan opiskelijan asema asiakkaana tai kuluttajana kuvaa korkeakouluopiskelua kapeasti. Se sivuuttaa opiskeluajan merkityksen elämänvaiheena ja inhimillisen kasvun prosessina eikä tunnista opiskelijan roolia yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä muutoin kuin taloudellisessa mielessä työelämään siirryttäessä. Nämä merkitykset olivat kuitenkin useille haastatelluille opiskelijoille tärkeitä maksullisuudesta tai maksuttomuudesta riippumatta.
Korkeakoulutuksen tavoitteeksi on ajoittain määritelty muutoksen tekijöiden kasvattaminen. Tällöin olennaista on kehittää kriittistä ja analyyttista ajattelua sekä kykyä huomioida erilaisia näkökulmia monialaisessa yhteistyössä.
– Muutoksen tekijäksi kasvaminen voi sisältää syvällisiä, jopa ihmistä muuttavia oppimisprosesseja. Jos opiskelijat mielletään asiakkaina tai kuluttajina, nämä prosessit eivät välttämättä näyttäydy tarpeellisina erityisesti, jos ne hidastavat tutkinnon suorittamista ja työelämään siirtymistä. Lukuvuosimaksukeskustelussa ja korkeakoulutusta kehitettäessä tulisi siksi huomioida vahvemmin korkeakoulutuksen yhteiskunnalliset hyödyt ja korkeakouluopiskelu inhimillisen kasvun prosessina sekä tunnistaa opiskelijan asema yhteiskunnan tuottavana jäsenenä laajemmin kuin vain taloudellisesta näkökulmasta, Plamper huomauttaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 20.3.2026
KM Raakel Plamper esittää väitöskirjansa ”Koulutuskuluttajuus Suomessa: Opiskelijoiden asemointi maksullisessa ja maksuttomassa yliopistokoulutuksessa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.3.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jaakko Kauko (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Arto Jauhiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
