Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus CELEn Kuukauden tutkija -sarjassa esittelyvuorossa marraskuussa on kasvatussosiologian professori Sanna Aaltonen.
Paraikaa tutkin nuorten näkemyksiä yhteiskuntaluokasta ja eriarvoisuudesta. Olin mukana Itä-Suomen yliopiston KIVELI-hankkeessa, jossa yhdessä kielentutkijoiden kanssa tuotimme ison haastatteluaineiston eri-ikäisten itäsuomalaisten kanssa siitä, mitä he ajattelevat yhteiskuntaluokasta, sen suhteesta kielenkäyttöön sekä millainen suhde heillä on kotiseutuunsa. Laajasta aineistosta olen nyt poiminut tarkasteltavaksi sen, miten nuoret ymmärtävät yhteiskuntaluokan ja sen ilmenemisen yleisesti ja omassa elämässään.
Tämän aiheen tutkiminen on tärkeää, koska yhteiskuntaluokkaan ja eriarvoisuuteen liittyvä tutkimus tekee näkyväksi niitä yhteiskunnan rakenteita ja yksilöiden kokemuksia, jotka jäävät helposti piiloon tai joista puhuminen koetaan kiusallisena. Lisäksi erityisesti nuorten luokkaan liittyviä pohdintoja tavoittelevaa laadullista tutkimusta on melko vähän. Monet nuoret myös totesivat haastatteluissa, etteivät ole aiemmin keskustelleet asiasta.
Tutkijan arjessa työpäiviini kuuluu opettamista, kokouksia, erilaista arviointi- ja toimittamistyötä sekä tutkimuksen tekemistä. Selkeiden työtehtävien seassa kulkee säikeenä uusien tutkimusaiheiden ideointi ja kehitteleminen. Nekään eivät synny ilman työtä, mutta luovuus tarvitsee myös vapautta ja haahuilua. Tutkijan ja kenen tahansa työpäivään tulisi kuulua myös lounas, mieluiten hyvässä seurassa. Sitä laitoksella on hyvin tarjolla!
Teen yhteistyötä tietenkin CELE:n ihmisten ja erityisesti nuorten siirtymistä kiinnostuneiden kollegojen kanssa. Yhteistyö jatkuu myös KIVELI-hankkeen kielentutkijoiden kanssa yhteisten julkaisujen tiimoilta. Tällä hetkellä työn alla on yhteisjulkaisu australialaisen kollegan kanssa, joka on kysynyt täkäläisiltä nuorilta muutamia samoja kysymyksiä yhteiskuntaluokasta kuin mitä KIVELI-hankkeessa kysyttiin. Nuorisotutkimusseura on myös vanha ja luotettu yhteistyökumppani, jonka tulevan tiedonkeruun ja julkaisun suunnittelussa olen mukana.
Kun en tutki olen luultavimmin kotona Helsingissä, ehkä perheeni tai ystävien seurassa. Pidän teatterista, taidenäyttelyistä, lukemisesta ja myös käsitöistä, vaikka tekemisen ja purkamisen suhde on viime aikoina mennyt aika lailla tasan. Harrastan pilatesta ja vaihtelevalla innolla muutakin liikuntaa kuten lenkkeilyä. Kesäpaikassa riittää ulkohommaa, joka on hyvää vastapainoa työasioille. Erityisesti moottorisahan käyttö vaatii sen verran keskittymistä, että ei pahemmin ehdi Bourdieutä ajatella!
Terveiseni kasvatussosiologisen ja koulutuspolitiikan tutkimuksen parissa toimiville: tekemämme tutkimus on tärkeää jo tieteenalan kehittymisen ja tiedon kumuloitumisen kannalta, mutta kasvatuksen tutkimuksella on myös kasvatuksellinen funktio. Tutkittu tieto on tärkeä analyyttinen vastavoima kasvatuksesta ja koulutuksesta käydyissä laajemmissa keskusteluissa erityisesti silloin, kun niihin liittyy poliittisia intohimoja ja moraalisen paniikin lietsomista. Silloin meitä tarvitaan tarjoamaan kriittistä tietoa ja näkemyksiä siitä, miten ratkaista ongelmia tavalla, joka edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta.
