Väitöstutkimus selvitti kehityskohteita oikomishoidossa (Väitös: HLL Leeni Kilponen, 21.8.2020, hampaiston kehitys- ja oikomisoppi)

Hampaiden oikomisessa käytetään kiinteitä kojeita, joiden irtoilu kesken hoitoa aiheuttaa ylimääräisiä vastaanottokäyntejä ja lisää siten kustannuksia. HLL Leeni Kilponen havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että kojeiden irtoaminen on yleistä, mutta sitä on mahdollista ehkäistä erilaisin keinoin.

Leeni Kilponen tutki väitöskirjassaan oikomishoidossa käytettävien kiinteiden kojeiden kiinnitystä. Kojeiden kiinnikkeet, eli braketit, kiinnitetään hammaskiilteeseen valokovetteisilla kiinnitysmuoveilla. 

Sidoksen täytyy kestää hoidon aikaansaamat voimat, mutta toisaalta kiinnikkeet tulisi saada helposti ja hampaan pintaa vahingoittamatta irti hoidon päätteeksi.

Merkittävä osa kiinnikkeistä irtoaa hoidon aikana

Tutkiessaan potilasaineistoa Kilponen havaitsi, että kiinnikkeiden ei-toivottu irtoaminen on melko yleistä.

– Aineistossamme 7,9 % braketeista irtosi kesken hoidon. Tämä aiheuttaa merkittävästi ylimääräisiä käyntejä oikomishoidossa, ja tuottaa näin vaivaa potilaalle sekä kustannuksia hoidon järjestäjälle. Myös potilaiden jaksaminen muutenkin pitkän hoidon aikana saattaa joutua koetukselle, mikäli kojeet irtoilevat vähän väliä, Kilponen kertoo.

Tutkimuksen perusteella alaleuan kiinnikkeet olivat yläleuan kiinnikkeitä alttiimpia irtoamiselle. Pojilla irtoaminen oli hiukan yleisempää kuin tytöillä, mutta ero ei ollut merkittävä.

– Mikäli kojeiden kiinnitystä saataisiin parannettua, hoidot sujuvoittuisivat ja kustannukset laskisivat, Kilponen sanoo.

Lasikuituverkko paransi kiinnitysmuovin kovettumista

Väitöstutkimuksessa Kilponen selvitti, voisiko kojeiden kiinnittymistä jotenkin parantaa. Hyödylliseksi keinoksi osoittautui lasikuituverkko, joka braketin alle sijoitettuna paransi kiinnitysmuovin kovettumisastetta. Kovettumaton muovi heikentää kiinnitystä, ja lisäksi siitä voi liueta muovin molekyylejä sylkeen. 

– Lasikuituverkon käyttö vaikuttaa lupaavalta keinolta, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, Kilponen sanoo.

Lasikuituverkon lisäksi Kilponen testasi erilaisten esikäsittelyaineiden vaikutusta kiinnikkeiden sidostamiseen. Silaanipohjainen esikäsittelyaine keraamisen braketin pohjassa vahvisti sidosta, mutta aiheutti hammaskiilteen murtumia kiinnikkeitä irrotettaessa.

– Tällä menetelmällä sidoslujuus kasvoi jo liiankin suureksi. Vahvan kiinnityksen metsästys ei saa johtaa hampaan vaurioihin, Kilponen muistuttaa.

Pienetkin parannukset vaikuttavat 

Irronneen kiinnikkeen tilalle on hoidon jatkuessa sidostettava uusi kiinnike, mutta aiemmat sidostustoimenpiteet vaikeuttavat uuden braketin kiinnitystä.

Kilposen työssä selvisi, että uusi sidos saadaan kestäväksi hiomalla pieni määrä kiillettä uudelleenkiinnityksen yhteydessä.

– Kaiken kaikkiaan onnistuneeseen kiinnikkeiden sidostukseen vaikuttavat monet asiat aina kiinnitysmuovin valinnasta potilaan hammaskiilteen rakenteeseen. Onnistunut sidos on kiinteäkojehoidon kulmakivi, ja pienilläkin parannuksilla on suuri vaikutus, koska kyseessä on laajasti käytetty hoitomuoto, Kilponen tiivistää.

***

HLL Leeni Kilponen esittää väitöskirjansa ”Bonding of Orthodontic Brackets to Enamel - Studies on the Clinical Outcome of Bracket Bonding and Approaches to Increase the Bond Strength of the Adhesive Interface” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.8.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -luentosali, Turku).

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64592576487

Vastaväittäjänä toimii dosentti Raija Lähdesmäki (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Juha Varrela (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hampaiston kehitys- ja oikomisoppi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän kuva

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa. 

Luotu 13.08.2020 | Muokattu 21.08.2020