Väittelijä kartoitti solujen aktiivisuutta säätelevään sharpiiniin sitoutuvat proteiinit (Väitös: MSc Meraj Hasan Khan, 31.8.2018, solubiologia ja anatomia)
Sharpiini-proteiini on tärkeä osa ihmisen immuunijärjestelmää, sillä sen avulla elimistö säätelee muun muassa tulehdus- ja syöpäsolujen liikkumista ja toimintaa. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan MSc Meraj Khan on kartoittanut kaikki potentiaaliset proteiinit, jotka sitoutuvat sharpiiniin. Tutkimuksessa ilmeni, että sharpiini säätelee useampia proteiineja kuin aiemmassa tutkimuksessa on kyetty osoittamaan.
Turun yliopiston tiedote 29.8.2018
Sharpiini on proteiini, joka säätelee lukuisten muiden proteiinien toimintaa. Monissa aiemmissa tutkimuksissa on kuvailtu sharpiinin vuorovaikutusta yksittäisten proteiinien kanssa. Khanin väitöstutkimus on kuitenkin ensimmäinen systemaattinen kartoitus kaikista proteiineista, jotka sitoutuvat sharpiiniin soluissa.
– Tutkimuksessani tunnistin jo aiemmin havaittujen sharpiinin kanssa vuorovaikutuksessa olevien proteiinien lisäksi useita täysin uusia proteiineja, Khan kertoo.
Khanin tutkimustulokset antavat ymmärtää, että sharpiini säätelee huomattavasti suurempaa joukkoa solutason toiminnoista kuin aiemmin on ajateltu.
Sharpiiniin sitoutuvista proteiineista Khan tarkasteli ensimmäisessä osatutkimuksessaan erityisesti Arp2/3-proteiinikompleksia.
– Arp2/3-kompleksilla on olennainen rooli aktiini-proteiinin välityksellä solun tukirangan muodostumisessa. Tutkimuksessani osoitin, että jos sharpiinin sitoutumista Arp2/3-kompleksiin häiritään, solun kyky liikkua ja kiinnittyä eri pintoihin häiriintyy. Löydöksellä voi olla merkittäviä seurauksia autoimmuuni- ja syöpäsairauksien hoitoon, Khan kertoo.
Sharpiini säätelee valkosolujen siirtymistä verenkierrosta kudoksiin
Khanin väitöskirjan toinen osatutkimus osoittaa, että sharpiinilla on merkittävä rooli leukosyyttien eli valkosolujen säätelemisessä, kun kehossa on käynnissä tulehdusreaktio. Leukosyytit ovat verisoluja, jotka auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana immuunijärjestelmää.
Kudosvaurioista ja infektiosairauksista toipumisessa on tärkeää, että leukosyytit siirtyvät nopeasti verenkierrosta vahingoittuneelle tai tartunnan saaneelle alueelle kehossa.
– Sharpiini säätelee leukosyyttien ekstravasaatiota eli siirtymistä verenkierrosta kudoksiin. Liiallinen leukosyyttien ekstravasaatio voi johtaa laajoihin tulehdusreaktioihin ja liian vähäinen puolestaan heikentää elimistön mahdollisuuksia puolustautua infektioita vastaan, Khan kertoo.
Hiirillä tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että sharpiinin puutos leukosyyteissä häiritsee niiden kulkemisnopeuden säätelyä ja kiinnittymistä muihin soluihin.
– Sharpiinin tarkan molekulaarisen roolin kartoittaminen vaatii jatkotutkimuksia, mutta tutkimuslöydökseni tarjoavat uusia todisteita siitä, että sharpiinilla on todella merkittävä rooli immuunijärjestelmän säätelyssä, Khan sanoo.
***
MSc Meraj Hasan Khan esittää väitöskirjansa Functional and molecular characterization of potential oncogene Sharpin julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.8.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Biocity, Presidentti- auditorio, Tykistökatu 6, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Laura Machesky (The Beatson Institute for Cancer Research, Glasgow, Iso-Britannia) ja kustoksena dosentti Jeroen Pouwels (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MSc Meraj Hasan Khan on syntynyt vuonna 1983 Intiassa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) Jamia Millia Islamia -yliopistossa Intiassa vuonna 2008. Väitöksen alana on solubiologia ja anatomia. Khan työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p +358 40 720 4321, mehakh@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/khan_meraj.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7334-7