Turvallisuushakuisuus on persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. LL Lauri Tuominen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että aivojen endorfiinijärjestelmän toiminnalla saattaa olla merkittävä rooli turvallisuushakuisuuden biologiassa ja siten myös masennuksen synnyssä.
Lasikuitukomposiittia on tähän asti käytetty hammasproteeseissa, hammaspaikka-aineessa ja luuta korvaavissa kalloimplanteissa. HLL Rosita Kantola tutki väitöstyössään mahdollisuuksia käyttää lasikuitua myös kasvoproteeseissa.
TtM Päivi Soinisen väitöstutkimus osoittaa, että vaikka potilaat kokevat eristämisen tai sitomisen tarpeettomana, pakkotoimilla näyttää olevan yhteys potilaan parempaan elämänlaadun kokemukseen.
Kirjailija Olavi Paavolainen matkusti 1930-luvun lopulla Saksaan, Etelä-Amerikkaan ja Neuvostoliittoon ymmärtääkseen ”mitä maailmassa nykyisin oikein tapahtuu”. Turun yliopistossa väittelevän Ville Laamasen tutkimus tuo uutta tietoa tähän asti huonosti tunnetusta Neuvostoliiton-vierailusta kesällä 1939. Uudet arkistolöydöt ovat mahdollistaneet matkan yksityiskohtaisen käsittelyn, mikä antaa uutta tietoa myös Neuvostoliiton kulttuuridiplomatiasta Stalinin vainojen 1936–1938 jälkeen.
FM Elina Siltasen väitöskirjatutkimus käsittelee kokeellisen amerikkalaisen nykyrunouden lukemista yhteisöllisenä, vastavuoroisena kommunikaationa. Keskeistä ei ole johdonmukaisen merkityksen löytäminen, vaan lukijan suhde runon osiin.
LL Tiina Viitasen väitöskirja osoittaa, että rinnankorjausleikkauksen yhteydessä tehty imusolmukesiirto lievittää käden imunesteturvotusta.
Suomalaisen työväenliikkeen naisaktiivit omaksuivat tehtäväkseen työläisnaisten ja -lasten elinolosuhteiden kehittämisen. Muut yhteiskunnalliset kysymykset jäivät miesten vastuulle. Edes vuoden 1918 sisällissota ei muuttanut työväenliikkeen sukupuolisidonnaista toimijuuskulttuuria, käy ilmi FM Taina Uusitalon väitöskirjasta.
Yritykset käyttävät kulttuuriperintöään rakentaakseen ja vahvistaakseen identiteettiään ja yrityskuvaansa. Aihetta ei ole Suomessa juuri aiemmin tutkittu. Filosofian maisteri Maarit Grahnin Turun yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen mukaan yritys voi käyttää historiaansa hyväksi niin, että se hyödyttää tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa.
Naisen geneettinen perimä saattaa vaikuttaa siihen, minkä tyyppiseen rintasyöpään hän saattaa sairastua. Suomalaisten ja libyalaisten naisten rintasyöpien eroja tutkinut libyalainen lääkäri Jamela Boder havaitsi, että siinä missä suomalaisnaiset yleisimmät rintasyövät ovat vaihdevuosien jälkeen ilmaantuvia ja hitaasti eteneviä, libyalaisnaiset rintasyövän saadessaan sairastuvat todennäköisimmin jo ennen vaihdevuosia ja agressiivisesti etenevään rintasyöpätyyppiin.
Politiikan visualisoituminen yhdistetään tavallisesti yksinomaan televisioon. Turun yliopistosta tohtoriksi väittelevän VTM Ville Pitkäsen mukaan sanomalehdistöllä on myös ollut tässä kehityksessä tärkeä rooli. 1980-luvun Suomessa lehdistö alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota vaaliohjelmissa puhuneiden poliitikkojen esiintymiseen, kehonkieleen ja pukeutumiseen.