Matti Heikkosen faktorianalyysiin pohjaavassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan piileviä faktoreita hyödyntävien mallien sovelluksia rahoitusalalla. Piileviä faktoreita hyödyntäviä malleja voidaan estimoida havaintoaineistosta ja hyödyntää rahoitusalalle merkityksellisissä sovelluksissa.
Markus Matilainen kehitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa uusia menetelmiä moniulotteisten aikasarja-aineistojen analysointiin. Menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi taloudellisten ilmiöiden tarkasteluun tai ennustamiseen.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan miesten siemennesteen laatu on huonontunut ja kivessyövän esiintyvyys lisääntynyt ympäri maailmaa. Synnynnäinen laskeutumaton kives eli piilokives on merkittävä ja varhaisin kivessyöpäriskiä ja huonoa siemennesteen laatua ennustava merkki. LL Jaakko Koskenniemi havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että altistumisella dioksiiniyhdisteille on yhteys piilokiveksisyysriskiin.
Suomessa arvioidaan olevan noin 200 000 lievää tai keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Alzheimerin tauti on muistisairauksista yleisin. Tiedetään, että diabetes lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, mutta yhteyttä diabeteksen ja Alzheimerin taudille tyypillisten aivomuutosten välillä ei ole osoitettu. Turun yliopistossa väittelevän Laura Ekbladin väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, lisääkö tyypin 2 diabeteksen puhkeamista edeltävä insuliiniresistenssi muistin tai muiden tiedonkäsittelytoimintojen alenemaa tai Alzheimerin taudin varhaisten aivomuutosten riskiä.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa ja kohdunrungon syöpä neljänneksi yleisin. Lähes joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä rintasyöpään. Kaikkia näiden syöpien aiheuttajia ei tunneta, mutta hormonaalisten tekijöiden tiedetään vaikuttavat niiden syntyyn ja kehitykseen. Erityisesti estrogeenien kohonnut altistus on liitetty lisääntyneeseen rintasyövän ja kohdunrungon syövän riskiin. FM Päivi Järvensivu tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan hormonitoimintaan vaikuttavan HSD17B1-entsyymin merkitystä maitorauhasessa ja kohdussa.
Mobiiliteknologiat synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja osallistua kaupunkisuunnitteluun. Jo lähitulevaisuudessa kaupunkilaisten toiveet ja palaute näyttävät suuntaa kaupunkikehitykselle ennakoivasti, selviää Titiana-Petra Ertiön väitöstutkimuksesta.
Verbi pitää kuuluu suomen kielen vanhaan perintösanastoon. Se tarkoitti alkuaan ’hallussa pitämistä’ tai ’kiinnittyneenä olemista’. Duha Elsayed selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa pitää-verbin käyttöä Mikael Agricolan käännöstuotannossa. Tutkimus osoitti, että Agricola oli kääntäjänä yhtäältä oman aikansa lapsi, toisaalta moderni ammattilainen, joka ei kääntänyt tekstejä mekaanisesti vaan hyödynsi eri tavoin aikansa poikkeuksellisen intensiivisiä kielikontakteja kirjasuomea kehittäessään.
HSD17B-ryhmän entsyymien tiedetään säätelevän sukupuolihormonien pitoisuuksia kudoksissa ja toisaalta osallistuvan rasvojen aineenvaihdunnan säätelyyn. Turun yliopistossa väittelevän LL Heidi Kemiläisen väitöstutkimuksessa HSD17B12-entsyymin osoitettiin olevan välttämätön munasarjojen toiminnalle, alkion kehitykselle ja kudosten erilaistumiselle sikiökehityksen aikana. HS17B12-geenin inaktivointi johti hiirialkioiden kuolemaan alkionkehityksen alkuvaiheessa.
LL Kristiina Pälve havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että liikunta ja kestävyyskunto vaikuttavat suotuisalla tavalla useisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin aikuisilla. Tutkimuksen tulosten perusteella vapaa-ajan liikunta nuorena vaikutti vielä 21 vuoden kuluttua kaulavaltimoiden venyvyyteen, ja hyvä kestävyyskunto pienensi rasvamaksan riskiä – myös ylipainoisilla.
Materiaalitieteen keskeisenä tavoitteena on ymmärtää materiaalien ominaisuuksia sekä ennustaa uusia ja parempia materiaaleja. Nykyään molempiin tavoitteisiin voi pyrkiä tietokonesimulaatioiden avulla. Henrik Levämäki kehitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa menetelmiä, joiden avulla tietokonesimulaatioiden tarkkuutta voidaan parantaa.