Asiasana: Väitös

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan LL Laura Kuusalo selvitti, mitkä tekijät tehokkaan lääkehoidon lisäksi vaikuttavat intensiivisesti hoidetun varhaisen nivelreuman hoitotuloksiin. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi lääkäreiden tarkka hoitosuunnitelman noudattaminen ja tulehtuneiden nivelten hoitaminen paikallispistoksilla vaikuttavat hoidon tuloksiin.

Lisääntymiseen ja rasvan toimintaan vaikuttavien tekijöiden tutkiminen on välttämätöntä, jotta tulevaisuudessa voidaan kehittää hoitoja esimerkiksi lisääntymisongelmiin tai rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin. FM Heli Jokela tutki Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella tekemässään väitöskirjatutkimuksessa HSD17B1-entsyymin poiston vaikutusta paikalliseen sukupuolihormonien säätelyyn munasarjoissa ja rasvassa. Jokela osoitti tutkimuksessaan, että HSD17B1-entsyymi on välttämätön naaraiden hedelmällisyydelle.

Etenkin subkliinisen eli orastavan vaiheen vaiheen häiriöt kilpirauhasen toiminnassa ovat väestössä yleisiä. LL Ville Langén havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan vähäisen yhteyden kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminnan ja suurentuneen kokonaiskuolleisuuden välillä. Lisäksi jo subkliinisellä vajaatoiminnalla oli hienoinen yhteys suurentuneen sydänperäisen äkkikuoleman riskin kanssa.

Metsäkurjenpolven sisältämät tanniinit, flavonoidit ja muut fenoliset yhdisteet vaihtelevat merkittävästi kasvin eri osissa. Turun yliopistossa väittelevä Anu Tuominen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että puolustusyhdisteiden kasvinsisäisen jakaantumisen ja kasvukauden aikaisen pitoisuuden tunteminen on tärkeää, jotta kasvia voidaan hyödyntää luontaistuotteissa tai arvioida yhdisteiden roolia ekologisissa kasvi–kasvinsyöjä-vuorovaikutuksissa.

Kansalliset tekonivelrekisterit on perustettu tuottamaan tietoa tekonivelten uusintaleikkauksista. Rekisterien tavoitteena on havaita huonot tekonivelmallit mahdollisimman aikaisin, jotta uusintaleikkauksien määrä saataisiin pidettyä vähäisenä. Turun yliopistossa väittelevän LL Mika Junnilan väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli arvioida metalli–metalli-liukupintaisiin lonkan tekoniveliin liittyvien metallihierrekomplikaatioiden yleisyyttä ja riskitekijöitä käytettäessä BHR- ja ReCap Magnum -lonkkaproteeseja.

Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että perheohjaus, jossa vanhemmat osallistuvat perusopetusikäisen oppilaan ura- ja koulutusvalintoja koskevaan suunnitteluun, edistää oppilaan aktiivista toimijuutta omaa tulevaisuuttaan koskevissa valinnoissa. Kasvatustieteiden maisteri Jukka Jännetyisen mukaan perheohjauksessa korostuvan huolenpidon myönteiset vaikutukset osoittavat suunnan, johon kodin ja koulun välistä yhteistyötä oppilaanohjauksessa kannattaa kehittää.

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin perhetaustan vaikutusta ihmisen elämänkulkuun. Aleksi Karhula tutki perhetaustan vaikutusta perheenmuodostukseen, varhaiseen työelämäuraan ja omistusasumiseen. Tutkimus osoittaa perhetaustan vaikuttavan paitsi ihmisten elämään kaikilla tutkituilla elämän alueilla myös siihen, millaista polkua pitkin ihmiset ovat tämänhetkiseen elämäntilanteeseensa päätyneet.

Hedelmättömyys on kasvava ongelma, josta kärsii jopa 15 % maailman pareista. Syitä ongelmaan on löydetty sekä miehistä että naisista. On havaittu, että hormonaalisella epätasapainolla ja hormonaalisilla häiriöillä on merkittävä rooli kummankin sukupuolen hedelmättömyydessä. Hedelmättömyyden hoidossa onkin tärkeää ymmärtää lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä. FM Janne Hakkarainen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lisääntymiseen ja lisääntymiselinten hormonitoimintaan vaikuttavan HSD17B1-entsyymin toimintaa sekä sen vaikutusta hedelmättömyyteen.

Timo Takalan väitöskirjatutkimuksessa määritettiin transferriinireseptorin ja tiettyjen muiden elimistön rautataloutta kuvaavien laboratoriotutkimusten viitearvoja raudanpuutteen riskiryhmillä; keskosena ja täysiaikaisena syntyneillä imeväisikäisillä, murrosikäisillä tytöillä ja iäkkäillä ihmisillä. Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten viitearvojen laskemisessa käytettyjen yksilöiden mahdollinen raudanpuute vaikuttaa viitearvoihin.