Asiasana: Väitös

Yhdysvaltain suomalainen työväenliike suhtautui kriittisesti amerikkalaiseen rasismiin, muttei yleensä kiistänyt rotujen ja rodullisten kehityserojen olemassaoloa. Aleksi Huhdan väitöstutkimus tarkastelee amerikansuomalaisen työväenliikkeen suhtautumista rasismiin ja rotuajatteluun 1900-luvun alkuvuosista 1930-luvun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla.

Tuoreen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että jokivesien sedimenttisuspensio on vähentynyt, mutta ravinteiden määrä ja pitoisuudet ovat lisääntyneet nykyisten vesiensuojelutoimien, mutta myös ilmastonmuutoksen, seurauksena. Carlos Gonzales Inca mallinsi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa vedenlaadun alueellista ja ajallista vaihtelua etelä- ja lounaissuomalaisilla maatalousvaltaisilla valuma-alueilla.

LL Laura Lampio havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että vaihdevuosi-ikäisten naisten uni on herkkä ulkoisille häiriötekijöille, kuten työpäivien rasitukselle, masennusoireille ja henkilökohtaisen elämän kuormittaville tekijöille. Vaihdevuosien hormonaalisista muutoksista johtuvat kuumat aallot ja yöhikoilu heikensivät unenlaatua, mutta ne eivät selitä kaikkia vaihdevuosi-ikäisten uniongelmia.

Tohtorikoulutettava Salla Härkönen havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että kekomuurahaisten pesävieraiden lajimäärä ja esiintymistodennäköisyys laskivat kekojen eristyneisyyden kasvaessa. Myös ympäristön muutoksilla voi olla vaikutusta pesävieraisiin, vaikka ne ovatkin kekojen sisällä hyvin suojattuja ulkoisilta tekijöiltä. Kaikkiaan tutkimuksessa määritettiin suomalaisesta luonnosta yli 80 kekomuurahaispesistä löytynyttä lajia.

Aikanaan vähiin käyneiden petoeläinten suojelu on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä varsin tuloksellista. Vakavaa haittaa aiheuttavien eläinlajien pitkäaikainen kestävä kannanhoito ja toimiva suojelu onnistuu kuitenkin vain ottamalla niiden kanssa elintilansa ja arkensa jakavat ihmiset aidosti mukaan päätöksentekoon, selviää Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Cecilia Hagert on Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan laajentanut käsitystä kroonisen niveltulehduksen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus osoitti, että makrofagi-solujen mannoosireseptori on potentiaalinen kohde kehitettäessä uusia hoitoja psoriaasiartriittiin ja nivelreumaan. Tutkimus on myös lisännyt tietoa siitä, miten reaktiiviset happiradikaalit säätelevät näihin sairauksiin liittyviä mekanismeja.

Ville Okkonen tarkastelee väitöstutkimuksessaan peruskoulu-uudistuksen poliittista vastustusta Suomessa vuosina 1966–1975 ja sen kiinnittymistä oikeistolaiseen aktivismiin, jossa esiinnyttiin koko yhteiskunnan puolustamisen nimissä. Poliittisen oikeiston ja yksityisoppikouluväen näkökulmasta kunnallinen yhtenäiskoulu eli peruskoulu toi mukanaan yhteiskuntajärjestystä koskevia uhkia.

Hyvänlaatuisia lisämunuaiskasvaimia havaitaan lähes viidellä prosentilla ikääntyvästä väestöstä, kun taas lisämunuaissyövät ovat harvinaisia mutta hyvin pahanlaatuisia. Tavallisesti lisämunuaissyövän ainoa tehokas hoitomuoto on leikkaus, mutta merkkiaineita varhaista diagnoosia varten ei ole. Turun yliopistossa väittelevä Milena Doroszko selvitti väitöstutkimuksessaan lisämunuaiskasvainten syntymekanismeja ja mahdollisuuksia kehittää uusia hoitokeinoja.

Outi Kähärin väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että sosialisaatio ja kokemukset sekä Neuvostoliitossa ja Venäjällä että Suomessa vaikuttavat venäläistaustaisten integroitumiseen työmarkkinoilla. Yhteiskunnalliseen taustaan ja luottamuskulttuureihin liittyvät tekijät tulivat esille sekä venäläistaustaisille että kantasuomalaisille tehdyissä tutkimushaastatteluissa.

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että asiallisen filosofisen keskustelun lisäksi keskiajan ja uuden ajan alun englanninkielisessä runoudessa esiintyy paljon tunneperäiseen argumentointiin ja suoranaiseen riitelyyn liittyviä piirteitä, jotka aiempi tutkimus on jättänyt vähälle huomiolle. Hanna Salmi tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa konfliktin kielellisiä piirteitä kiistarunoudessa.