Opiskelijamäärien tilastot

Vuoden 2024 opiskelijamäärät päivitetään lokakuun puolivälissä.

_{*) Teknillinen tiedekunta aloitti toimintansa 1.1.2021. Opiskeluoikeudet on tilastoitu aiemmille vuosille uuden tiedekuntarakenteen mukaisina.}

Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat

(sisältää tilauskoulutuksen opiskelijat)

Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat

(sisältää kaksoitutkinto-ohjelmat sekä yksisykliset koulutukset)

Väitöskirjatutkijat (tohtorin tutkintoa suorittavat opiskelijat)

Ulkomaisten opiskelijoiden määrä tilastoidaan 20.9.-tilastointiajankohtdan lisäksi myös koko kalenterivuoden aikana kirjoilla olleista.

Koko kalenterivuoden aikana kirjoillaolleista ei voida tehdä vertailua %-osuuksiin, koska viralliset kokonaisopiskelijamäärät otetaan aina 20.9.-tilanteen mukaisina.

Tilastot ulkomaisista opiskelijoista löydät erilliseltä sivulta.

FTE-laskenta suoritetaan määrittelemällä opiskelijan läsnäolon ja opintosuoritusten perusteella tämän poissaolo, osa- tai kokoaikaisuus.

FTE-määritelmä on kuvattu tilastopalvelu Vipusen sivuilla

Opiskelija voi laskennassa tulla tilastoiduksi arvoilla 0, 0,5 ja 1. Tiedot on raportoitu tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaan.

• FTE 0: poissaolevat opiskelijat.
• FTE 0,5: läsnäolevat, ennen tilastovuotta aloittaneet alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat, jotka ovat edellisellä lukuvuotena suorittaneet alle 30 opintopistettä. Läsnäolevat lisensiaatin- ja tohtorintutkinnon opiskelijat sekä erikoiseläinlääkärikoulutusten opiskelijat. Vuoteen 2014 saakka ryhmä muun tutkinnon opiskelijat sisältää erikoislääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja erikoiseläinlääkärikoulutusten opiskelijat.
• FTE 1:Läsnäolevat, ennen tilastovuotta aloittaneet alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat, jotka ovat edellisellä lukuvuotena suorittaneet 30 opintopistettä tai enemmän. Uudet, tilastovuonna aloittaneet ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat.

Laskenta tapahtuu Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeiden mukaan ja on jaoteltu Turun yliopiston omissa tilastoissa saman periaatteen mukaisena.

Yliopistojen rahoitusmallissa yhtenä tekijänä on väh. 55 opintopistettä suorittaneiden määrä. Yliopistojen indikaattoreissa käytetään lisäksi väh. 55 op suorittaneiden suhdelukua läsnäolleisiin.

Laskentatapa muuttiu lukuvuoden 2015-2016 opintopisteiden tiedonkeruussa.

Suurimmat muutokset uudessa poiminta- ja laskentamallissa

• Opiskelijoiden poiminta
  • mukaan otetaan kerättävältä lukuvuodelta kaikki perustutkinto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet
  • aiemmin otettiin suoritukset vain niiltä, jotka olivat ilmoittautuneet perustutkinto-opiskelijoiksi myös seuraavana lukuvuotena
  • uudessa mallissa saadaan mukaan mm. valmistuneet
• Opintojen hyväksilukupäivä
  • hyväksiluetuista opinnoista otetaan mukaan hyväksilukupäivä
  • aiemmin katsottiin muualla suorituista (korvaavista) opinnoista varsinaista suorituspäivää
  • uudessa mallissa saadaan varmemmin tilastoitua esimerkiksi ulkomailta hyäksiluetut opinnot, joita ei välttämättä edellisen lukuvuoden osalta ole rekisterissä vielä tiedonkeruun ajankohtana
• Pankki
  • opintopisteitä voi kerryttää pankkiin, josta niitä lasketaan hyväksi opiskelijan seuraavan vuoden kertymään. Esimerkiksi 1.vuonna suoritettu 60 op ja toisena vuonna 50 op, kattaa molempien lukuvuosien 55 op-kertymän
  • pankkiin lasketaan opintoja 10 vuodelta, kertymää lisätään aina seuraavan vuoden lukuun ja pankki voi "tyhjentyä", jos on esimerkiksi poissaolevana välillä
  • aiemmin aikaisempia vuosia ei huomioitu, jolloin paremman vuoden "ylikertymää" ei saanut hyödynnettyä myöhemmin seuraavana vuonna
  • uudessa mallissa saadaan tasattua kertymää

Laskenta tehdään CSC:llä

Laskenta tehdään keskitetysti CSC:llä (Tieteen tietotekniikan keskuksessa) korkeakoulujen VIRTA-aineistojen perusteella.

• Malli poimintakuvauksesta ja laskennasta.
• Vertaile koko Suomen lukuja ExtraVipusessa

Opintojajan rajaus on tullut voimaan 1.8.2005 ja sen jälkeen alkaneissa perustutkintojen opiskeluoikeuksissa. Opintoajan rajauksesta on säädetty yliopistolaissa (558/2009, 40§, 41§).

Passiivisen opiskeluoikeuden määritelmä (passiivirekisteri) on otettu Turun opistossa käyttöön 1.8.2010 ja sillä on vaikutusta perus- ja jatkotutkintojen opiskelijamääriin. Passiivisista opiskeluoikeuksista on säädetty Turun yliopiston opintojohtosäännössä (5 §).

Vuodesta 2004 alkaen opiskelijamäärät on ilmoitettu valtakunnallisesti 20.9.-tilanteen mukaisina.

Aiempina vuosina opiskelijamäärät ilmoitettiin 31.12.-tilaneen mukaan.

Opiskelijamäärien tilastoissa kukin opiskelja on esitetty vain kertaalleen, ensisijaisen opinto-oikeuden mukaan.Kyseessä ei ole opiskeluoikeuksien määrien tilasto.

Jos opiskelijalla on useita voimassaolevia opiskeluoikeusia, tilastoidaan ensisijainen oikeus seuraavasti:

• perustutkinto-oikeus (jos monta, niin uusimman mukaan)
• tieteellinnen jatkotutkinto-oikeus (jos monta, niin uusimman mukaan)
• erikoislääkärin tai erikoishammaslääkäräin tutkinto-oikeus
• erikoistumiskoulutus ERKO
• pätevyyden tuottava koulutus
• vaihto-opiskelu
• muu (jos monta, niin uusin ensin)

Avoimen yliopiston opiskeluoikeuksia ei oe huomioitu näissä tilastoissa.