Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Yhtä aikaa opiskeltavat samankaltaiset vieraat kielet tukevat toisiaan, selviää FM Veijo Vaakanaisen väitöstutkimuksesta.
FM Liisa Peura tutki ranskan kielen väitöskirjassaan sosiaalisen robotin käyttöä. Kävi ilmi, että se lisää kiinnostusta vieraan kielen käyttämiseen ja kehittää niin kutsuttua robottilukutaitoa.
Turun yliopistossa käynnistyneen Kielen Oppiminen Hyvinvoinnin ja Tulevaisuuden Investointina (KOHTI) -hankkeen tavoitteena on tukea kansainvälisten osaajien pääsyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Arjen suullista kielitaitoa ja oppijoiden yksilöllistä kielitaustaa painottava hanke tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan suomen kielen opetukseen ja oppimiseen.
Yliopistoista valmistuneet kansainväliset opiskelijat tarjoavat suomalaiselle yhteiskunnalle arvokasta asiantuntemusta ja uudenlaisia näkökulmia. Monella valmistuneella on kuitenkin haasteita päästä osaamistaan vastaaviin työtehtäviin Suomessa. Turun yliopisto tekee aktiivisesti töitä, jotta kuilu valmistumisen ja työelämän välillä saadaan kurottua umpeen, ja kansainväliset osaajat kotiutuvat ja menestyvät Suomessa.
Vastaajana on ranskan professori Marjut Johansson, jonka erityisalaa on vuorovaikutuksen tutkimus ja sosiokulttuurinen kielentutkimus. Johansson johtaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan kieli- ja käännöstieteiden laitosta.
Kiinnostaako kielten opiskelu enää nuoria? Miten uutta kieltä kannattaa opetella? Hiiskuttua-lehden teemakokonaisuuden kuusi artikkelia syventyvät kielen oppimiseen.
Opettajien taidot tukea kielellistä moninaisuutta eivät aina ole peruskoulun opetussuunnitelmien edellyttämällä tasolla. Suunnitelmat ovat jo usean vuoden ajan edellyttäneet jokaiselta opettajalta kieli- ja kulttuuritietoista pedagogiikkaa, mutta asiaa kasvatustieteen alan väitöstyössään tutkinut Elisa Repo havaitsi eroja opettajien asenteissa ja käytänteissä.