Ympäristösaasteet kuten raskasmetallit aiheuttavat erilaisia haittavaikutuksia luonnonvaraisille eliöille. Turun yliopiston Biologian laitoksella tutkittiin raskasmetallien vaikutusta biologiseen ikääntymiseen ja siihen liittyviin mekanismeihin talitiaisilla ja kirjosiepoilla. Tutkijat löysivät merkittäviä eroja, jotka tosin riippuivat lajista ja ikäryhmästä.
Tuore tutkimus selvitti puutarhoista tuttujen kärhökasvien sukupuun ja paikallisti kärhöjen mahdollisen alkukodin Madagaskarin saarelle. Tulokset helpottavat uusien koristekasvien jalostamista.
DNA paljastaa näidenkin kahden kärhön lähisukulaisuuden. Kuvassa Clematis 'Utopia' ja Clematis 'Abundance'.
Elias Tillandz -palkinto jaettiin tänä vuonna kahdelle parhaalle BioCity Turun tutkijoiden vuonna 2015 julkaisemalle tutkimusartikkelille BioCity-symposiumissa. Symposiumin teema, mikrobien merkitys terveyden ylläpitäjinä ja sairauksien aiheuttajina, kokosi Turkuun yli 400 kansainvälistä osallistujaa.
Turun yliopiston eläinmuseon loispistiäistutkijat Niclas Fritzén ja Ilari E. Sääksjärvi tutkivat salaperäisen Clistopyga-loipistiäisen käyttäytymistä. He huomasivat pistiäisen huovuttavan hämähäkinsilkkiä huovutusneulaksi kehittyneen munanasettimen avulla.
Puutiaisen toukka on hädin tuskin silminnähtävä. Vielä hetki sitten se oli hiekkatien varren heinikossa, nyt tarttuneena biologian laitoksen maaselkärangattomien kenttäkurssin opiskelijoiden vetämään puutiaislakanaan. Hetkessä kiteytyy biologian oppiaineen kenttäkurssin tarkoitus: opiskelijat oppivat tunnistamaan lajeja ja ymmärtävät, millaisissa ympäristöissä ne elävät.
Lontoon eläintieteellinen seura, Zoological Society of London, palkitsi Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaan menestyksekkäästä tutkimuksesta eläintieteen parissa.
Suomalaisyliopistojen kenttäasemat ryhtyvät yhdessä selvittämään puutiaisten levinnäisyyttä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien yleisyyttä. Yhteistyö laajentaa Turun yliopistossa vuonna 2012 alkanutta pitkäkestoista puutiais- ja Borrelia-aineiston keräystä.
Turun yliopiston eläinmuseon ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat ovat löytäneet Perun Amazoniasta lukuisia tieteelle tuntemattomia kovakuoriaislajistoja. Suurin osa löytyneistä lajeista on erikoistunut elämään valkoisella hiekalla kasvavissa sademetsissä. Valkoisen hiekan metsät kasvavat Perun Amazoniassa pieninä sirpaleina ja ovat uhanalaisia.
Suomen Akatemian arktiseen tutkimusohjelmaan on valittu 14 hanketta, joita rahoitetaan yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Turun yliopistosta rahoituksen sai akatemiaprofessori Craig Primmerin johtama hanke, jossa tutkitaan Tenon lohikantojen rakenteen ekologisia ja geneettisiä muutoksia sekä niiden yhteyttä ihmistoimintaan ja ilmastoon liittyviin tekijöihin. Akatemia rahoittaa hanketta vuosina 2015–2018 noin 500.000 eurolla.
Yleisesti jätevesistä löydettävän lääkeaineen, diklofenaakin, havaittiin heikentävän kaloilla anaerobiseen aineenvaihduntaan osallistuvan entsyymin toimintaa sekä vuorokausirytmejä säätelevien geenien luentaa. Turun yliopiston ja Hampurin yliopiston yhteistyönä toteutettu tutkimus osoittaa, että vesien rehevöitymiseen liittyvällä happipitoisuuden laskulla ja ympäristöön joutuvalla lääkeaineella on yhteisvaikutuksia, joiden laajuutta ja mekanismeja ei ymmärretä vielä riittävän hyvin.