Tutkimus etnologian oppiaineessa
Etnologian tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote. Tutkimuskohteet vaihtelevat paikallisista arjen ilmiöistä nykyisen globaalin ja erityisesti eurooppalaisen murroksen piirteisiin.
Etnologinen tutkimus kohdistuu paikalliseen kulttuureihin ja arjen ilmiöihin, mutta huomioi ja osoittaa myös ajassa tapahtuvia muutoksia ja murroksia. Etnologian tutkimushankkeet hyödyntävät yleensä monitieteisiä näkökulmia ja ovat vahvasti sidoksissa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Aineistonhankinnalle on luonteenomaista etnografinen kenttätyö eri muodoissaan sekä museokokoelmien ja erilaisten arkistoaineistojen käyttö. Osallistavuus ja soveltavuus ovat usein kiinteä osa etnologiasta tutkimusta. Etnologian kenttätyöaineistot tallennetaan Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon.
Etnologian oppiaineessa tutkimusta ja opetusta integroidaan toisiinsa. Oppiaineella on myös vakiintuneita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.
Tyypillisiä tutkimusteemoja ovat:
- monipaikkainen arki
- tila ja paikka; käsitteet ja muutokset
- monikulttuuriset prosessit ja etnisyys
- aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö
- urbaani kaupunkikulttuuri
- maaseutu ja maaseudun murros
- muutokset ja murrokset: esim. ympäristö ja teknologia
- matkailun muodot ja muutokset
- monilajinen etnologia ja eläinten toimijuus
- lapsuus ja nuoruus, perhe ja sukupuoli
- muistiorganisaatioiden toiminta ja kokoelmat
- Etnologian oppiaineen yhteydessä toimii nuorisotyön tallentaja Nuoperi joka on kerännyt ja tallentanut suomalaiseen nuorisotyöhön liittyvää muistitietoa ja aineistoa vuodesta 2002 lähtien. Nuoperi toimii opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.
Tutkimushankkeitamme
Rahoitus: Turun kaupunkitutkimusohjelma 1.1.2023–31.12.2024
Tutkimushankkeessa selvitämme, mistä tekijöistä kaupunkilaisten arki Turun Linnakaupungin alueella muodostuu. Tutkimuskysymyksemme ovat:
Miten alueen sosio-materiaalinen ympäristö, sen historia ja ajalliset kerrokset sekä siellä liikkuminen vaikuttavat kaupunkilaisten hyvinvointiin?
Miten tätä ympäristöä voitaisiin suunnitella tukemaan alueen erilaisten asukkaiden ja toimijoiden hyvinvointia?
Tutkimuksemme lähtökohtana on, että historia ja kulttuurinen muisti, nykyhetki sekä näkemykset tulevaisuudesta vaikuttavat toisiinsa. Lisäksi alueen ihmiset, eläimet ja kasvit, joki/meri sekä rakennettu materiaalisuus kytkeytyvät toisiinsa tavoilla, jotka vaikuttavat ihmisten arkisiin kokemuksiin asuinympäristöstään. Käytämme tutkimuksessa aistietnografisia ja osallistavia tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä. Samalla kehitämme osallistavaa kaupunkisuunnittelua siten, että siinä huomioidaan a) ihmisten aistikokemukset ja niihin kietoutuvat ajalliset kerrostumat sekä b) suunnitteluprosessiin vaikuttavat valtasuhteet.
Lisätietoja:
Dosentti, FT Tiina Suopajärvi, etnologia, Turun yliopisto, tiina.suopajarvi@utu.fi
Tutkimusryhmän muut jäsenet:
Dosentti, FT Silja Laine, kulttuurihistoria, Turun yliopisto
FM Päivi Leinonen, etnologia, Turun yliopisto
Dosentti, FT Sanna Lillbroända-Annala, etnologia, Åbo Akademi
FT Maija Mäki, museologia, Turun yliopisto
FT Jenni Rinne, etnologia, Turun yliopisto
Folkloristiikan, etnologian ja museologian yhteisessä hankkeessa keskitytään maailmankuulun Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman tuberkuloosiparantolan menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuksiin huomioiden parantolan erityislaatuisuuden paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä kulttuuriperintökohteena.
Hankkeen yhteistyökumppanit: Paimion parantola säätiö, Paimion kaupunki, kulttuuri ja matkailu ja Magni Mundi Oy sekä VSSHP asiakirjahallinto ja Turun Lasarettimuseo.
Lisätietoja:
Etnologian professori Helena Ruotsala, helruo@utu.fi / +358 (0)40 732 5489
Folkloristiikan professori Anne Heimo, anheimo@utu.fi
FT, museologian yliopisto-opettaja Maija Mäki, maikar@utu.fi
FT, postdoc-tutkija Tuomas Hovi, tuohov@utu.fi, folkloristiikka
Tutkimuksessa palataan kentälle. Tarkoituksena on tutkia marilaisten naisten arkea 15 vuoden takaisessa kenttätyökohteessa Untshon kylässä Marin tasavallassa. Tutkimuskysymyksiä ovat mm. Untshon kylän ja kyläläisten tuona aikana kokemat muutokset. Mitä tapahtuu kylälle sen jälkeen, kun tutkijat ovat jättäneet kylän kirjoittaakseen sieltä saamaansa aineistoa artikkeleiksi, opinnäytteiksi ja kirjoiksi? Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, mitä kenttätyökohteena oleminen on Untsholle ja kyläläisille merkinnyt ja miten he ovat mahdollisesti voineet hyödyntää tätä kokemusta. Etnografisin kenttätöin tehty tutkimus kuuluu yhteiskuntaetnologiaan. Tutkimusaineisto luodaan vuorovaikutuksessa yhdessä kentän kanssa. Kanssatutkijana on maisteri Larisa Kalasnikova Joshkar-Olasta. Tutkimus toteutetaan vuosina 2019-2020 ja se on saanut rahoituksen Albert Hämäläisen rahastosta.
Lisätietoja: Helena Ruotsala
Hanke toteutetaan yhteistyössä unkarilaisen Szegedin yliopiston tutkijoiden kanssa. Hankkeessa tutkitaan unkarilaisten kulttuuriperintökohteiden toimintastrategioita. Siinä myös mietitään, mikä on historiallisen symboliikan käyttövoima ja mitä kulttuuriperintökohteista haetaan 2010-luvulla. Hankkeen päättää monitieteinen seminaari unkarilaisuuden symbolisesta esittämisestä ennen ja nyt.
Hankkeen seminaari Nomads, Peasants and More 7.5.2019 Szeged, Unkari
Rahoittaja: Koneen Säätiö (2017–2019)
Lisätietoja: Hanneleena Hieta
Etnologian oppiaine järjestää ”The Legacies of Professor Ilmar Talve” -kansainvälisen seminaarin 6.–7.9.2019. Seminaariin liittyen toteutetaan myös tutkimushanke, jossa tarkastellaan professori Ilmar Talven merkitystä ja uraa etnologiassa kolmesta lähtökohdasta: 1) pretalvelainen vaihe Turussa (FT Hanneleena Hieta), 2) kaupunkikokemuksen ja -diskurssin vaikutus kohdehenkilöön (FL Timo J. Virtanen) sekä 3) Talven rooli humanistista ihmistiedettä edustavana yliopiston hallintohenkilönä ja oppituolin haltijana (FM Maija Mäki). Tutkimus tähtää vuonna 2019 ilmestyvään verkkojulkaisuun ja -näyttelyyn sekä sitä tukevaan kurssityöskentelyyn. Tutkimusta on rahoittanut Seurasaarisäätiö.
Lisätietoja: Timo J. Virtanen
Tutkimushankkeessa on luetteloitu Tuorlan observatorion vanhaa esineistöä ja tehty muistitietohaastatteluja kesän 2018 aikana. Hankkeessa dokumentoitiin myös Tuorlan alueen historiallisia rakennuksia ja esineistöä asetettiin näytteille Tuorlan Tiedekeskuksen tiloihin. Hanketta on rahoitettu rehtorin Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselle myönnetystä projektirahasta, joka on tarkoitettu kansallisesti merkittävien, sekä fyysisten että digitaalisten tutkimusaineistojen järjestämiseen ja ylläpitoon. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta.
Lisätietoja: Maija Mäki
Tutkimushanke keskittyi ihmisen ja eläimen väliseen suhteeseen suomalaisessa yhteiskunnassa teollisella ja jälkiteollisella ajalla vuosina 1890–2040. Tarkastelukohteena olivat empiiriset tapaustutkimukset, joissa esille nousivat erityisesti kaupunkilemmikit, avustajaeläinten merkitys tulevaisuudessa, suomalaisten ikonisten villieläinten toimijuus sekä susien, koirien ja porojen välinen vuorovaikutus. Tutkimushanke edustaa humanistista eläintutkimusta. Hankkeen tehtävänä on ollut luoda keinoja tutkia eläimen toimijuutta lähteiden ihmiskeskeisyydestä huolimatta.
Suomen Akatemian hanke toteutettiin Turun yliopiston kansatieteen ja yleisen historian oppiaineissa 2014–2018.
Lisätietoja: Helena Ruotsala
Tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä Lempiäisten sukuseuran kanssa vuosina 2014–2017. Muistitietohankkeessa tallennettiin henkilökohtaisia muistoja yksilöhaastatteluilla sekä kollektiivista ja omaelämänkerrallista muistelua ryhmähaastattelujen ja visuaalisen muistelun avulla. Lisäksi käytössä oli suvun jäsenille suunnattu digitaalinen kysely. Tutkimushanke integroitiin opetukseen, jolloin suvun jäseniä koonneilla haastattelupäivillä haastattelut toteutettiin opiskelijavoimin. Tallennetuista muistoista koottiin kirja Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja (toim. Niina Koskihaara & Maija Mäki).
Lisätietoja: Maija Mäki
Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään ihmisen ja pyörän välisen vuorovaikutuksen merkitystä arkielämän liikkumiselle ja identiteettien konstruoitumiselle. Tutkimus oli käynnissä 2015–2017. Vertailevan etnografisen tutkimuksen kohteena oli kolme raja-aluetta: Pommern, Saaristomeri-Ahvenanmaa ja Tornionjokilaakso, kukin erityisine luonnon, sosiaalisine, poliittisine ja kulttuurisine rajoineen. Kohderyhminä olivat harrastepyöräilijät, työ- ja kauppamatkalaiset, sekä matkailijat. Etnologinen tutkimus rakentui tutkijan omaa kokemuksellisuutta korostaviin kenttätöihin kullakin raja-alueella sekä yhteistyöhön paikallisten partnerien kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ja kehitettiin rajoilla pyöräilyä myös kenttätyön metodologian näkökulmasta. Aineistona olivat erityisesti osallistuvan havainnoinnin materiaalit ja haastattelut. Tutkimus hyödynsi myös uusia elektronisia GPS-teknologiaan perustuvia aineistoja.
Lisätietoja: Karri Kiiskinen
Suomen Akatemian tutkimushankkeessa on tutkittu ihmisten ylirajaista arkea, kulttuurin käytänteitä, paikan ja rajan suhteita ja merkityksiä. Tutkimushanke toteutettiin 2009–2014. Hankkeella oli kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Ruotsista, Sveitsistä, Saksasta ja Pohjois-Irlannista.
Lisätietoja: Helena Ruotsala
Tutkimushankkeessa pureuduttiin kuntalaisten näkökulmasta kuntarakenneuudistuksen tuomiin muutoksiin ja vaikutuksiin. Hanke koostui kolmesta osatutkimuksesta, joissa kuntarakenteen muutoksia tarkasteltiin erityisesti kulttuurisena ja paikallisena ilmiönä. Paikallisiin liitosprosesseihin liittyvä tutkimushanke avasi kuntalaisten mielikuvien ja käsitysten tarkastelun kautta inhimillisen ja kulttuurisen näkökulman laajemman kuntasuunnittelun ja kunnallisen päätöksenteon apuvälineeksi. Tutkimushanketta rahoitti Koneen Säätiö 2013–2017.
Lisätietoja: Helena Ruotsala
Tutkimushankkeessa tehtiin kenttätöitä vuosina 2002 ja 2003 Keski-Venäjällä, Marin tasavallan Untshon kylässä. Tämän kansatieteen opetukseen integroidun kenttätyöprojektin teemana oli miten modernisaatio on vaikuttanut naisten arkeen toisen maailmansodan jälkeen. Samaan teemaan liittyy tutkimusverkosto Gendered Rural Spaces, joka on toiminut vuodesta 2005 lähtien. Ryhmän jäsenten tutkimusaiheet liittyvät maaseutuun ja sukupuoleen. Tutkimusta rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto ja Albert Hämäläisen rahasto sekä Koneen Säätiö.
> Gendered Rural Spaces, toim. Pia Olsson & Helena Ruotsala (2009)
Lisätietoja: Helena Ruotsala
Tutkimushankkeen kohteina ovat olleet Turun Kakolanmäen kolme vankilaa sekä Lappeenrannan Konnunsuon vuonna 2011 lakkautettu vankila. Tutkimusta on tehty jo vuodesta 2008 alkaen ulkopuolisen projektirahoituksen turvin. Tutkimushankkeessa on selvitetty yksilölähtöisesti vankiloiden henkilökunnan selviytymistä työyhteisön ja työpaikan murrostilanteissa. Hanke hyödynsi osaltaan myös tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Tutkija Marja-Liisa Räisänen valmistelee hankkeen aineistoista väitöskirjaa. Tutkimusjohtajana on toiminut FT Jussi Lehtonen.
Kirjakaupoissa on myynnissä hankkeen aikana tehty kirja Harri Hakamäki, Kakolan vankila 1853–2007, toim. Jussi Lehtonen.
Lisätietoja: Timo J. Virtanen
Kerrottu ja koettu Turku -hanke rakentui Aurajoen kulttuuriympäristö ja Naisten kaupunki -teemoille. Aurajoen ympäristön arkipäivän kokemuksia kerättiin muistitietohaastatteluilla liikkuvan Muistihuoneen avulla. Naisten historiaan pureuduttiin muistelutyöpajojen ja opintopiirien avulla. Aineistot tallennettiin Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon. Hanke oli osa Turun kaupungin kulttuuripääkaupunkivuotta 2011. Hankkeesta vastasi Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.
Lisätietoja: Helena Ruotsala ja Timo J. Virtanen
Opiskelijaprojektit
Arjen teknologiat -hanke oli osa Suomi 100 -ohjelmaa vuonna 2017. Hankkeen nettisivut esittelevät kansatieteellistä tutkimusta sekä välittävät tietoa ja tunnelmia arkielämämme tutuista teknologioista. Erityisesti koululaisille ja opiskelijoille suunnatut sivut tuovat esille niin leikkimiseen ja syömiseen kuin työntekoon ja liikkumiseenkin liittyviä muutoksia — historiassa, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Sivujen sisällöntuottamiseen osallistuivat niin kansatieteen henkilökunta ja tutkijat kuin myös opiskelijat. Hankkeessa tehtiin myös useita kouluvierailuja.
Matkailun teemaseminaari toteutettiin keväällä 2017. Opintojakson aikana opiskelijat tuottivat Culture Walk toiminnallisen kävelyreitin Visit Turulle. Opiskelijat valitsivat epätavallisia turkulaisia kohteita Food Walk ja Museum Walk -kohteiden lähettyviltä. Culture Walk jaettiin viiteen eri reittiin, jossa kussakin on kolme eri kohdetta. Jokaiseen kohteeseen kehitettiin myös vinkki, mitä siellä kannattaa tehdä ja mihin kiinnittää huomiota. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat myös Visit Turun sivuilla olevat videot kävelyreittien kohteista. Opintojakso palkittiin yliopiston Intoa! yrittäjyystekokilpailussa.
Lisätietoja: Maija Mäki
Salakuljetus -teemaseminaari toteutettiin keväällä 2015. Opintojakson aikana opiskelijat tuottivat salakuljetusaiheisen verkkonäyttelyn ja perehtyivät kulttuurintutkimuksen näkökulmiin salakuljetuksesta. Salakuljetusta kulttuurintutkimuksen näkökulmasta (erit. ylirajaisuuden tematiikka), jossa korostuivat muun muassa kansanomainen oikeuskäytäntö, kulttuuriperintö ja globaali rikollisuus. Tavoitteena oli siis paitsi sisällöllisesti tutustua salakuljetuksen kulttuurisiin ulottuvuuksiin, myös käytännössä oppia työstämään ja rakentamaan verkkonäyttelyä työryhmän jäsenenä.
Lisätietoja: Helena Ruotsala ja Maija Mäki