Humanistisen tiedekunnan väitösohjeet

Väitöskirja on joko monografia- tai artikkelimuotoinen. Tohtorin tutkintoon vaadittavan väitöskirjan laajuus on 200 opintopistettä.

Monografiaväitöskirja

Monografiaväitöskirja on väitöskirjatutkijan laatima, aiemmin julkaisematon tutkimus, joka julkaistaan yhtenäisenä teoksena. Tiedekunnan suositus monografian enimmäislaajuudeksi on noin 250 liuskaa, poisluettuna liitteet.

Monografia ei voi olla aiemmin julkaistu, mutta sitä laativa väitöskirjatutkija voi julkaista aihepiiriin liittyviä artikkeleita jo ennen väitöstä. Monografia-käsikirjoitus on aiemmin vertaisarvioimaton, ja siksi ohjaajien on varmistettava sen tieteellinen laatu erityisen huolellisesti ennen esitarkastusta.

Artikkeliväitöskirja

Artikkeliväitöskirja on osajulkaisuista koostuva yhtenäinen tutkimus.

Artikkeliväitöskirjan

• tulee käsitellä samaa ongelmakokonaisuutta,
• sisältää vähintään neljä artikkelia, joista
• vähintään kolmen artikkelin tulee olla julkaistu tai julkaistavaksi hyväksytty,
• artikkelit julkaistaan vertaisarvioiduissa julkaisuissa
• artikkeliväitöskirjaan voi sisältyä enintään yksi vertaisarvioitu tai vertaisarvioitavaksi lähetetty katsausartikkeli (review article)

OHJE: Artikkeliväitöskirja humanistisessa tiedekunnassa 

Väittelyluvan myöntäminen sekä väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen ovat johtokunnan tehtäviä (Johtosääntö 21 §).

Humanistisessa tiedekunnassa johtokunta on delegoinut väittelyluvan myöntämisen ja väitöskirjan hyväksymisen dekaanin päätettäväksi (johtokunnan päätös 2018). Delegointipäätös vaikuttaa väitösprosessin aikatauluun siten, että väittelijän ei väittelyaikataulua suunnitellessaan tarvitse ottaa huomioon johtokunnan kokousaikataulua.

Delegointipäätöksestä huolimatta on tärkeää, että väittelijä varaa riittävästi aikaa väitöskirjan tarkastusprosessiin ja ottaa tällöin huomioon muun muassa päätösten valmisteluajan, lausuntojen määräajat, väitöskirjan julkaisemiseen ja väitöstilaisuuden järjestämiseen kuluvan ajan sekä vaatimuksen väitöskirjan esilläoloajasta ennen väitöstilaisuutta.

Väitöskirjaprosessin hallinnolliset päätökset, jotka vaikuttavat aikatauluun ja prosessin etenemiseen:

• esitarkastajat (dekaani päättää, pääaineen vastuuhenkilö tekee esityksen)
• väittelylupa (dekaani päättää kun esitarkastuslausunnot ovat puoltavia; mahdollisesti tarvitaan myös kielentarkastustodistus)
• vastaväittäjä (dekaani päättää, pääaineen vastuuhenkilö tekee esityksen)
• arvostelutoimikunta (dekaani päättää, pääaineen vastuuhenkilö tekee esityksen)
• väitöskirjan arvostelu (dekaani päättää; erimielisyystapauksissa johtokunta päättää)
• tutkinnon myöntäminen (dekaani päättää väitöskirjan hyväksymisen jälkeen ilman erillistä anomusta)

Esitarkastuslausuntojen määräaika on 1.8.2022 alkaen kaksi kuukautta (heinäkuuta ei lasketa määräaikaan) ja vastaväittäjän (vastaväittäjien) lausunnon ja arvostelutoimikunnan lausunnon määräaika yksi kuukausi.

Väitöstilaisuus on mahdollista pitää aikaisintaan noin kuukauden kuluttua väittelyluvan saamisesta jo käytännön järjestelyjenkin (mm. tiedotus) takia.

Kustoksen ja väittelijän on syytä sopia väitöspäivästä mahdollisimman pian väittelyluvan myöntämisen jälkeen. Kustos varmistaa, että päivä sopii väittelijälle ja arvostelutoimikunnan jäsenille.

Kesällä ja vuodenvaihteessa palveluja on rajoitetusti henkilökunnan pitäessä lomiaan. Henkilökunnan loma-aikojen ym. aiheuttamista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta väitösprosessin aikatauluun, ilmoitetaan sähköpostitse sekä Ugis-järjestelmän uutisissa.

Jättäessään väitöskirjan käsikirjoituksen esitarkastukseen väitöskirjatutkijan tulee olla ilmoittautunut yliopistoon läsnäolevaksi. Lisäksi hänellä tulee olla suoritettuna filosofian tohtorin tutkintoon liittyvät jatko-opinnot (40-60 op) ja opintojen tulee olla tallennettuna opintosuoritusrekisteriin. Väitöskirjatutkijan on huolehdittava, että em. asiat ovat kunnossa ennen kuin hän jättää käsikirjoituksen esitarkastukseen. 

Väitöskirjan käsikirjoitus jätetään esitarkastukseen sähköisenä UGIS-järjestelmän kautta. Esitarkastusesityksen tekevä vastuuhenkilö tiedustelee esitarkastajilta ennakkoon sopiiko heille, että käsikirjoitus toimitetaan vain sähköisenä. Mikäli tarkastajat haluavat käsikirjoituksen paperitulosteena, väittelijä toimittaa tiedekuntaan esitarkastajille tarvittavan määrän paperitulosteita. Tiedekunnalle riittää käsikirjoituksesta pelkkä sähköinen versio (pdf).   

Väitöskirjakäsikirjoituksen paperikopiot toimitetaan tiedekunnalle Arcanumin palvelutiskille, 1 krs. (Postiosoite, Tohtorikoulutus/Humanistinen tdk, Arcanum, A 125, 20014 Turun yliopisto. Esitarkastajien kappaleet tulee tulostaa yksipuolisena. Käsikirjoitukset tulee olla pahvisissa arkistomapeissa, lukkokansioissa tai muissa vastaavissa helposti käsiteltävissä ja postitettavassa muodossa.

Käsikirjoituksissa tekstin rivivälin tulee olla 1,5 ja kirjasinkoon 12. Monografiamuotoisessa käsikirjoituksessa tulee olla nimiösivu ja sisällysluettelo sekä lopussa lähdeluettelo. Väitöskirjan lopullisessa versiossa tulee olla tiivistelmäsivu sekä affiliaatiotiedot.

Artikkelimuotoisessa käsikirjoituksessa tulee olla nimiösivu, sisällysluettelo ja yhteenveto-osa lähdeluetteloineen sekä kaikki artikkelit. Artikkeleiden tulee olla sisällöltään identtisiä alkuperäisten julkaisujen kanssa. Kun artikkeliväitöskirja jätetään esitarkastettavaksi, on mukana esitettävä luettelo siitä, missä artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi. Samassa yhteydessä on yhteisjulkaisujen osalta esitettävä kirjallinen selvitys siitä, mikä väittelijän työn itsenäinen osuus niissä on (ks. ohje Artikkeliväitöskirja humanistisessa tiedekunnassa).

Alkuperäisyydentunnistus:

Riippumatta siitä missä muodossa käsikirjoitus jätetään tarkastukseen, käsikirjoitukselle tulee tehdä alkuperäisyydentunnistus plagiaatintunnistus Turnitin -ohjelmalla ennen työn jättämistä esitarkastukseen. Tarkastuksesta huolehtii ohjaaja. Tarkastuksesta allekirjoitetaan todistus, joka toimitetaan tiedekuntaan. Lisätietoja FairUTU-sivustolta.

Tarkastusmenettelystä tulee tehdä merkintä lopulliseen opinnäytteeseen: "Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä.”

Väitöskirjatutkijan velvollisuus on huolehtia siitä, että vieraskielisen väitöskirjan kieli on julkaisukelpoista. Jo esitarkastusvaiheessa kieleen on syytä kiinnittää huomiota ja pyrkiä mahdollisimman oikeakieliseen, huoliteltuun ja sujuvaan kieliasuun. Julkaisukelpoisen tason saavuttaminen tieteellisessä tekstissä edellyttää lähes aina äidinkielisen kielentarkastajan palkkaamista. Kustannuksista vastaa väittelijä, mutta tiedekunta tarjoaa kustannuksiin tukea. Viimeistään esitarkastuksen jälkeen, kun työ on muutoin lopullisessa asussaan, tulee käsikirjoitukselle tehdä kielentarkastus.

Mikäli käsikirjoitus on laadittu muulla kuin väitöskirjatutkijan äidinkielellä, väittelyluvan saaminen edellyttää kielentarkastusta. Kielentarkastuksesta toimitetaan todistus tiedekuntaan, ja väittelylupa myönnetään vasta tämän todistuksen esittämisen jälkeen. Todistus kielentarkastuksesta toimitetaan Signumin palvelupisteeseen (humpostgraduate@utu.fi).

Kielentarkastustuki

Turun yliopiston humanistinen tiedekunta myöntää kielentarkastustukea väitöskirjaa kohden enimmillään 1500/2000 euroa (1500, jos väitöskirjan kokonaislaajuus on alle 200 sivua, 2000, jos väitöskirjan kokonaislaajuus on yli 200 sivua). Tukea voivat saada kaikki tiedekunnan väitöskirjatutkijat, joiden väitöskirja on vieraskielinen (ei omalla äidinkielellä kirjoitettu).

Kielentarkastustukea myönnetään pääsääntöisesti kielentarkastuksen tekemisen jälkeen eli väitöskirjatutkijaa maksaa kielentarkastuksen ensin itse. Monografian ollessa kyseessä tukea voi hakea, kun väitöskirja on jätetty esitarkastukseen.

 Ennen esitarkastukseen jättämistä tukea voi saada, jos kyseessä on artikkeliväitöskirjan artikkelin kielentarkastus. Artikkeliväitöskirjan tekijä voi ts. hakea kielentarkastustukea useampaan artikkeliin sekä yhteenveto-osaan (yhteensä enintään 1500/2000 euroa). Ennen tuen saamista hakijan tulee käyttää yhden artikkelin tarkastukseen UTUGS:n FALCS-palvelua (Ks. >FALCS ), jos kyseessä on englanninkielisten artikkelin kielentarkastus. Lisäksi tukea haettaessa tulee esittää ohjaajan lausunto siitä, että artikkeli on osa tohtorikoulutettavan väitöskirjaa ja valmis lähetettäväksi vertaisarviointiprosessiin. 

Kielentarkastustuki myönnetään apurahana niille väitöskirjatutkijoille, jotka eivät ole työsuhteessa Turun yliopistoon. Työsuhteisille väitöskirjatutkijoille tuki maksetaan esitettyjen tositteiden mukaan. Apurahaa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan osoitteeseen humpostgraduate@utu.fi. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan väitöskirjan alustava otsikko ja/tai artikkelin nimi, ohjaaja, tohtoriohjelma ja pääaine. Siinä tulee myös perustella haetun apurahan suuruus ja tuoda esiin tarkistettujen sivujen määrä. Artikkeliväitöksen artikkelin ollessa kyseessä tulee hakemukseen liittää em. ohjaajan lausunto sekä monografiaväitöksen tai artikkeliväitöksen yhteenveto-osan ollessa kyseessä myös kielentarkastajan lausunto.

Kulut korvataan maksimissaan 2000 euroon ja 250 sivuun saakka. Lisätietoja menettelystä saa osoitteesta humpostgraduate@utu.fi

Kielentarkastuksesta toimitetaan todistus tiedekuntaan väittelylupaa varten. Vieraalla kielellä kirjoitettujen väitöskirjojen kohdalla väittelylupa myönnetään vasta tämän todistuksen esittämisen jälkeen.

Väitöskirjat tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joita ovat esitarkastus ja väitöstilaisuus. Väitöskirjatutkijan tulee hyvissä ajoin ennen työn jättämistä esitarkastukseen olla yhteydessä pääaineen vastuuhenkilöön, jotta tämä voi ennakkoon valmistella esitarkastajaesitystä dekaanille. Pääaineen vastuuhenkilön tulee 4-6 viikon kuluessa siitä, kun väittelijä on jättänyt hänelle käsikirjoituksen ennakkoon sovitun aikataulun mukaisesti, tehdä esitarkastusesitys, jos ohjaajat puoltavat väitöskirjan jättämistä esitarkastukseen. Jos vastuuhenkilö ei pidä esitarkastusesityksen tekemistä perusteltuna, tulee hänen ilmoittaa saman ajan sisällä asiasta sekä väittelijälle että ohjaajille, ja perustella päätöksensä.

Väitöskirjalla pitää olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka dekaani nimeää. Esitarkastajilla tulee, mikäli mahdollista, olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot.

Väitöskirjan  esitarkastajaan ja vastaväittäjään sovelletaan esteellisyyssäännöksiä. Esteellisyyden ratkaisee hallintoelin tai henkilö, jolle kyseisen henkilön valinta kuuluu. Tämän lisäksi henkilön on itse jäävättävä itsensä, jos hän havaitsee olevansa esteellinen. 

Esitarkastajien tulee olla Turun yliopiston ulkopuolelta. Poikkeustapauksessa yksi esitarkastaja voi olla Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta (Opintojohtosääntö). Ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana tai vastaväittäjänä. Esteellisiä esitarkastajina tai vastaväittäjänä toimimiseen ovat sekä väittelijän että hänen ohjaajansa lähipiiri. Esteellisyyden muodostaa esimerkiksi läheinen sukulaisuussuhde tai erittäin läheinen ystävyyssuhde (hallintolaki 434/2003, 28§). Esitarkastajalla/vastaväittelijällä ei tule olla yhteisjulkaisuja tai muuta tiivistä tieteellistä yhteistyötä tohtorikoulutettavan tai hänen lähipiirinsä kanssa väitöskirjatutkijan jatko-opintojen aikana. 

Esitarkastajalla/vastaväittäjällä ja ohjaajalla ei tule olla yhteisjulkaisuja tai muuta tiivistä ja viimeaikaista tieteellistä yhteistyötä (pääsääntöisesti viimeisen kolmen vuoden ajalta). Perustellusta syystä tästä linjauksesta voidaan poiketa.

Turun yliopiston dosentti voi toimia esitarkastajana/vastaväittäjänä, jos hänellä ei ole työsuhdetta / voimassa olevaa yliopistositoumusta Turun yliopiston kanssa.

Pääaineen vastuuhenkilö tekee ehdotuksen esitarkastajiksi UGIS-järjestelmässä ohjaajaa ja väitöskirjatutkijaa kuultuaan lomakkeella Ehdotus väitöskirjaprosessiin liittyvistä henkilöistä.

Esitarkastusprosessin aikana väitöskirjatutkijan tai ohjaajan ei tule olla yhteydessä esitarkastajiin. Mikäli yhteydenottotarvetta ilmenee, tiedekunnan jatkotutkintoasioista vastaava hallintohenkilökunta hoitaa asioinnin esitarkastajien kanssa.

Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa 1.8.2022 alkaen kahden kuukauden kuluessa. Määräaika lasketaan esitarkastuspäätöksen päivämäärästä (heinäkuuta ei lasketa määräaikaan).

Tiedekunta toimittaa saapuneet lausunnot väitöskirjatutkijalle ja tiedoksi pääaineen esitarkastusesityksen tehneelle henkilölle ja ohjaajille. Väitöskirjatutkijalla on oikeus esittää huomautuksia lausunnoista ennen kuin väittelyluvan myöntämisestä päätetään. Esitarkastuslausunnot liitetään väittelylupaa koskevaan päätökseen ja ne ovat sen jälkeen julkisia asiakirjoja. Lausunnon suositeltava pituus on 2–5 sivua. Esitarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon.

Esitarkastajan ensisijainen tehtävä on arvioida perustellussa, kirjallisessa lausunnossa, onko käsikirjoitus hyväksyttävissä väitöskirjaksi sellaisenaan. Tosiasiallisesti esitarkastus on siis hyväksymis- ja hylkäämisprosessi. Esitarkastaja voi lausunnossaan esittää korjaus- ja parannusehdotuksia, mutta lausunto ei voi olla ehdollinen.

Käsikirjoituksen arvioinnin kriteerit on esitetty kohdassa Väitöskirjan arvostelu.

Aina esitarkastajat tai toinen heistä ei puolla väittelylupaa. Kielteinen esitarkastuslausunto johtaa siihen, että esitarkastus keskeytetään. Yleensä väitöskirjatutkija pyytää itse keskeytystä ja korjaa työtään. Mikäli pääaineen vastuuhenkilö puoltaa esitarkastuksen käynnistämistä uudelleen, kun työtä on korjattu, dekaani nimeää työlle jälleen esitarkastajat. Tehtävään voidaan pyytää samoja tai eri esitarkastajia harkinnan mukaan.

Esitarkastuksessa väitöstyön on alustavasti todettu täyttävän väitöskirjalle asetetut vaatimukset, mutta lopullinen hyväksymispäätös ja arvostelu suoritetaan väitöstilaisuuden jälkeen. Vasta väittelyvaiheessa tapahtuva hylkääminen on mahdollista, mutta erittäin harvinaista.

Väittelylupa on myös painatuslupa. Dekaani päättää esitarkastajien lausuntojen ja mahdollisen kielentarkastajan lausunnon perusteella väittelyluvasta. Mikäli molemmat esitarkastajat puoltavat väittelylupaa, dekaani myöntää sen. Väittelyluvan edellytyksenä on myös, että tohtorin tutkinnon opinnot (40-60 op) on suoritettu ja rekisteröity.

Väittelylupapäätös lähetetään tiedoksi väitöskirjatutkijalle, pääineen esitarkastusesityksen tehneelle vastuuhenkilölle, yliopiston kirjastoon ja viestintään. Tämän jälkeen väitöskirjatutkija voi ryhtyä viimeistelemään väitöskirjaa julkaisukuntoon ja aloittaa väitöstilaisuuden järjestelyt.

Väitöskirjan saa julkaista vasta, kun dekaani on myöntänyt väittelyluvan.

Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja tulee julkiseen jakeluun 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.

Väittelijän on huolehdittava yliopiston ohjeiden mukaisesta väitöstiedottamisesta (väitösilmoitus ja väitöstiedote).

Väitöskirjan voi julkaista Turun yliopiston omassa väitöskirjojen Annales-sarjassa tai muulla kustantajalla. Turun yliopisto noudattaa avoimen tieteen periaatetta ja suosittelee väitöskirjan julkaisemista sähköisessä muodossa. Sekä sähköistä julkaisuarkistoa että Annales-sarjaa hoitaa Turun yliopiston kirjasto.

Turun yliopiston ohjeet väitöskirjan julkaisemiseksi 

Annales-sarjan julkaisuohjeet 

Humanistisessa tiedekunnassa tarkastettavan väitöskirjan julkaisua, jakelua ja painosmääriä koskevat tiedekunnan omat, tarkentavat ohjeet intrassa (sisäänkirjautuminen vaatii utu-tunnuksen):

Turun yliopiston suositusten mukaisesti väitöskirja julkaistaan myös sähköisenä, mikäli siihen ei ole erityistä estettä. Väitöskirjan painattamista varten jokainen Turun yliopiston väitöskirjatutkija saa painatustukea. Painatustuki maksetaan todellisten ja todennettujen kulujen perusteella, kuitenkin enintään 600 euroa (+ alv 24 %). Painatuksessa käytetään Turun yliopiston väitöskirjojen sopimuspainoja. Jos väitöskirjatutkija julkaisee väitöskirjansa vain sähköisesti, painatustuen voi käyttää pelkän taittopalvelun ostamiseen. Painotalo toimittaa suoraan verkkolaskun yliopistolle.

Painatustuen ehtona on, että käytetään yliopiston sopimuspainoja. Katso lisäohjeet väitöskirjan painattamiseksi sivulta -> Ohjeet Turun yliopistossa väittelevälle (Painatus). 

Väittelyluvan myöntämisen jälkeen dekaani nimeää väitöstilaisuutta varten vastaväittäjän (vastaväittäjät), kustoksen ja arvostelutoimikunnan.

Ehdotuksen vastaväittäjästä (vastaväittäjistä) ja arvostelutoimikunnasta tekee oppiaineen jatkokoulutuksen vastuuhenkilö UGIS-järjestelmässä lomakkeella Ehdotus väitöskirjaprosessiin liittyvistä henkilöistä. Ennen vastaväittäjän tai vastaväittäjien määräämistä väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus esittää huomautuksensa vastaväittäjän (vastaväittäjien) valinnasta. Samoin väittelijälle varataan tilaisuus esittää huomautuksensa arvostelutoimikunnan kokoonpanosta.

Vastaväittäjä

Vastaväittäjällä tulee, mikäli mahdollista, olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjän tulee olla Turun ylipiston ulkopuolelta. Poikkeustapauksessa vastaväittäjä voi olla Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta, jos hän on sivutoimisessa työsuhteessa. Mikäli vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, ainakin yhden vastaväittäjän tulee olla Turun yliopiston ulkopuolelta. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Vastaväittäjään sovelletaan esitarkastajien valinnan yhteydessä esitettyjä esteellisyysäännöksiä.

Kukin vastaväittäjä antaa tiedekunnalle lausunnon väitöskirjan tieteellisestä arvosta. Perusteltu kirjallinen lausunto tulee antaa kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta. Sen tulee sisältää ehdotus väitöskirjan arvosanaksi. Vastaväittäjät voivat antaa myös yhteisen lausunnon.

Kustos

Arvostelutoimikunnan nimeämisen yhteydessä dekaani nimeää väitöstilaisuuden kustoksen. Kustos avaa ja päättää väitöstilaisuuden ja johtaa sen kulkua. Kustoksena voi toimia oppiaineen professori, lähitieteiden professori tai Turun yliopistoon työsuhteessa oleva dosentti. Kustoksena voi olla myös työn ohjaajana toiminut emeritus/aprofessori, jolla on emeritussopimus Turun yliopiston kanssa.

Kustos perehdyttää vastaväittäjän Turun yliopiston väittelykäytäntöön ja väitöstilaisuuden kulkuun sekä toimii tämän isäntänä Turun yliopistossa vierailun aikana (ellei muuta ole sovittu). Hän perehdyttää vastaväittäjän (vastaväittäjät) ja arvostelutoimikunnan tiedekunnan arvostelukäytäntöön, arvosteluasteikkoon ja muihin säädöksiin sekä toimii väitöksen jälkeen kokoontuvan toimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä, mikäli ei ole toiminut ohjaajana.

Mikäli kustos on toiminut väitöskirjatyön ohjaajana, hän ei saa osallistua työn arvosanasta käytävään keskusteluun eikä ehdotuksesta päättämiseen. Tällöin hän osallistuu arvostelutoimikunnan kokouksen alkukeskusteluun ja poistuu arvosanasta käytävän keskustelun ajaksi. Hän pyytää tiedekunnan nimeämää asiantuntijajäsentä johtamaan keskustelua ja laatimaan arvostelutoimikunnan lausunnon tiiedekunnan lomakkeella.

Arvostelutoimikunta

Dekaani nimeää arvostelutoimikunnan oppiaineen jatkotutkinnoista vastaavan henkilön ehdotuksesta. Arvostelutoimikuntaan kuuluu yksi tai useampi vastaväittäjä, kustos ja tiedekunnan nimeämä asiantuntijajäsen.

Kustos toimii arvostelutoimikunnan puheenjohtajana. Muina jäseninä ovat vastaväittäjä(t) sekä yksi tai enintään kaksi dosentin kelpoisuuden saanutta henkilöä, jotka eivät ole osallistuneet väitöskirjan ohjausprosessiin ja jotka ovat pääsääntöisesti lähiaineen edustajia Turun yliopistossa. Arvostelutoimikuntaan voi kuulua toinen esitarkastaja tai (saman oppialan) edustaja muusta yliopistosta.

Arvostelutoimikunnan jäsenet eivät – kustosta lukuun ottamatta – saa olla työn ohjaajia. Koska arvostelutoimikunnan lausunnossa tulee ottaa huomioon paitsi väitöskirjan tieteellinen arvo myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa, kaikkien arvostelutoimikunnan jäsenten edellytetään olevan läsnä väitöstilaisuudessa ja arvostelutoimikunnan kokouksessa. Mikäli kustos on toiminut työn ohjaajana, hän ei voi osallistua työn arvosteluun (ks. yllä).

Arvostelutoimikunnan tulee antaa kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta tiedekunnalle lausunto, jossa arvioidaan väitöskirjan ansiot ja puutteet, väittelijän puolustautuminen sekä tehdään ehdotus väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. Lausunto annetaan tiedekunnan arviointilomakkeen avulla. Lomakkeen allekirjoittavat kaikki arvostelutoimikunnan jäsenet. Ks. Väitöskirjan arvostelu. 

Väitöstilaisuudessa väittelijä puolustaa väitöskirjaansa dekaanin nimeämää vastaväittäjää (vastaväittäjiä) vastaan. Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen vastaväittäjä esittää (vastaväittäjät esittävät) omat huomautuksensa väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöskirjaa vastaan. Koko väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.

Kustoksen tulee johtaa puhetta väitöstilaisuudessa ja hoitaa muut yliopiston määräämät, kustokselle kuuluvat tehtävät.

Katso tarkempi kuvaus ja ohjeet väitöstilaisuudesta  -> Yliopiston ohjeista väittelijälle ja -> Väitöstilaisuuden käytännön järjestelyt

Väitöskirjan hyväksyy ja annettavasta arvosanasta päättää dekaani tai johtokunta vastaväittäjän (vastaväittäjien) ja arvostelutoimikunnan lausuntojen perusteella. Mikäli väitöskirjan arvosanaehdotus on yksimielinen, päätöksen tekee dekaani. Muussa tapauksessa arvosanasta päättää johtokunta. Väitöskirjan arvosteluun saavat osallistua vain ne tiedekunnan johtokunnan jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus (käytännössä tohtorin tutkinnon suorittaneet).
Väitöskirja arvostellaan käyttäen asteikkoa: hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty

Arvosteluasteikon tarkoituksena on, että väitöskirjat hyväksytään pääosin asteikolla hylätty-hyväksytty ja vain poikkeuksellisen korkeatasoinen ja ansiokas väitöskirja voi saada arvosanan kiittäen hyväksytty. Kun vastaväittäjä ja arvostelutoimikunta esittävät kiittäen hyväksytty -arvosanaa, tulee heidän kirjallisesti perustella ehdotus arvostelutoimikunnan lausunnon osana erillisessä liitteessä. Ajatuksena kiittäen hyväksytty arvosanassa on, että se edustaa alansa kymmenen prosentin kärkeä.

Väitöskirjan arvostelukriteerit ovat:

• Aihevalinta, tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset: Aiheen tulee olla informaatioarvoltaan merkittävä. Toisaalta tehtävä tulee rajata tarkoituksenmukaisesti; (tiedekunta suosittelee monografian enimmäislaajuudeksi noin 250 liuskaa, poisluettuna liitteet).
• Aiemman tutkimuksen huomioiminen: Tutkimuksen tulee olla joko mielekäs jatko aiempaan keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus. Aiempi tutkimus on siis huomioitava, mutta sitä ei pidä toistaa sellaisenaan.
• Käsitteellinen selkeys, määritelmät ja aiheen teoreettinen hallinta: Lukijalle ei saa jäädä epäselväksi, mistä tutkimuksessa on kyse.
• Käytetyt menetelmät: Tutkijan on esiteltävä käyttämänsä menetelmät ja perusteltava niiden käyttö.
• Aineisto: Aineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää.
• Tulosten esittely ja johtopäätökset: Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset ja tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys.
• Muotoseikat: Esityksen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Ajatus ei saa jäädä informaatiotulvan alle.
• Kriittinen ote: Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen. Toisin sanoen, hyvä tutkimus on omaperäinen ja itsenäinen.
• Yhtenäinen kokonaisuus: Jos väitöskirja koostuu useista julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista, esitarkastajien on lausunnossaan erikseen todettava, muodostavatko nämä aihepiiriltään yhtenäisen kokonaisuuden.
• Ehdotettaessa arvosanaa kiittäen hyväksytty tulee kaikkien keskeisten kriteerien täyttyä erityisen hyvin. Lausuntoon tulee liittää erillinen selvitys, jossa kriteerien täyttyminen osoitetaan. Lausunnossa tulee tämän lisäksi osoittaa miten työ kokonaisuutena on poikkeuksellisen ansiokas ja innovatiivinen suhteutettuna alansa väitöskirjoihin yleensä. Työn tulisi edustaa tutkimusalansa kymmenen prosentin kärkeä.

Ennen väitöskirjan hyväksymistä väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän (vastaväittäjien) ja arvostelutoimikunnan lausunnoista. Tiedekunta toimittaa kopiot lausunnoista väittelijälle.

Väitöskirja voidaan hyväksyä, kun tarvittavat asiakirjat (vastaväittäjän lausunto, arvostelutoimikunnan lausunto, sekä väittelijän mahdollinen vastine) ovat saapuneet tiedekuntaan. Päätöksen jälkeen asiakirjat ovat julkisia.

Väitöskirjatutkija, joka on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti dekaanilta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöksen filosofian tohtorin tutkinnosta ja todistuksen antamisesta tekee dekaani. Todistus kirjoitetaan väitöskirjan hyväksymispäätöksen jälkeen ilman erillistä anomusta.

Huom. väitöksen hyväksymisen jälkeen väittelijä vie väitöskirjansa tiedot Turun yliopiston tutkimustietojärjestelmään.

Tiedekunta voi myöntää filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneelle tohtorin arvon merkit juhlallisessa promootiossa, johon promovendi voi osallistua läsnä- tai poissaolevana.