Tohtorikoulutus humanistisessa tiedekunnassa

Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa suoritettava tieteellinen jatkotutkinto on filosofian tohtorin tutkinto (FT). Jatko-opinnot antavat korkeatasoisen tutkijakoulutuksen humanistisella tutkimusalalla. Asetuksessa tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi on määritelty opiskelijan syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa sekä kyky itsenäisesti luoda uutta tietoa.

Tiedekunnassa viime vuosina hyväksyttyjä väitöskirjoja löytyy täältä.

Turun yliopistossa aloitti syksyllä 2011 toimintansa koko yliopiston laajuinen tutkijakoulu UTUGS. Tutkijakoulun tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja kestoltaan hallitun tohtorikoulutuksen järjestäminen. Tutkijakoulu koordinoi Turun yliopiston tohtorikoulutusta kokonaisuudessaan. Sen alla toimivat tiedekuntien alaiset tohtoriohjelmat.

 Humanistisessa tiedekunnassa näitä tohtoriohjelmia on kaksi ja hyväksytyt jatko-opiskelijat kuuluvat jompaan kumpaan niistä:

>   Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma - Juno

>    Kieli- ja käännöstieteiden tohtoriohjelma - Utuling

Tohtoriohjelmat vastaavat koulutustoiminnasta yhdessä oppiaineiden kanssa. Ne pyrkivät edistämään yhteistyötä ja tieteenalojen välistä vuoropuhelua. Ne tuottavat koulutustapahtumia tohtorikoulutettaville ja ohjaajille.

Filosofian tohtorin tutkinto

Tutkinnon myöntää tiedekunta, joka vastaa tutkintoa koskevista määräyksistä ja yleisistä ohjeista. Tiedekunta vastaa opinnäytteiden tarkastamisesta eli väitöskirjojen tarkastusprosessista esitarkastuksesta todistuksen myöntämiseen asti. Ks. tarkemmin Jatkotutkinto-opas

Tutkinnon tavoitteet

Tieteellinen jatkotutkinto humanistisessa tiedekunnassa on filosofian tohtorin tutkinto. 

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on 

  • perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen;
  • hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
  • perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetel-miin;
  • saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen;
  • saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.


Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

  • suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;
  • osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
  • laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet.

(Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetukät julkiset opin- ja taidonnäytteet.sen muuttamisesta 1039/2013, 21 ja 22 §)

 
Vuoden 2004 tutkintoasetuksessa korostetaan tohtorintutkinnon asemaa ensisijaisena jatkotutkintona. Tiedekunnan tohtorikoulutettava hyväksytään suorittamaan filosofian tohtorin tutkintoa (FT). Tohtorintutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, joka sisältää (1.8.2018 alkaen) 200 opintopisteen laajuisen väitöskirjan sekä 40-60 opintopisteen laajuiset muut opinnot.
 
Tohtorikoulutettava voi halutessaan suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon (FL), joka koostuu 90 opintopisteen laajuisesta lisensiaatintutkimuksesta ja 40-60 opintopisteen laajuisista muista opinnoista. Kun opintoja jatkaa eteenpäin FL-tutkinnon jälkeen siihen kuuluvat muut opinnot luetaan osaksi filosofian tohtorin tutkintoa. 

Valintaperusteet

Turun yliopiston opintojohtosäännön (5 pykälä) mukaan ”jatkotutkintoon opiskelijoita valittaessa valintaperusteina voivat olla aiemmat opinnot, opintomenestys, opinto- ja tutkimussuunnitelma tai muu jatko-opintokelpoisuutta osoittava selvitys. Jatko-opintoihin valittaessa varmistetaan, että opiskelijalla on mahdollisuus saada tutkimuksensa aihepiiristä korkeatasoista ohjausta”. 

Tohtorikoulutettavaksi ottamisesta päättää tiedekunnan dekaani asianomaisen tohtoriohjelman johtoryhmän esityksestä. Valintapäätös valmistellaan arvioimalla hakijat hakuasiakirjojen perusteella asetettujen valintakriteerien mukaisesti ja ottamalla huomioon oppiaineen lausunto. Arvioinnissa käytettävät kriteerit ovat

  • Tutkimussuunnitelman laatu: toteutettavuus ja tieteellinen merkitys
  • Osoitettu tutkimuksellinen taito ja
  • Motivaatio

Kriteerinä voidaan käyttää myös oppiaineen mahdollisuutta tarjota ohjausta hakijan tutkimusaiheessa. Jos jatkokoulutukseen pyrkivää ei voida hyväksyä, kielteinen päätös perustellaan kirjallisesti. Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua humanistisen tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Opiskelupaikan vastaanottaminen

Tohtorin tutkintoa suorittamaan hyväksytyn hakijan tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta valintapäätöksessä annettujen ohjeiden mukaisesti. 
Jos opiskelijaksi hyväksytty ei tee ilmoitusta mainittuun määräaikaan mennessä, hän menettää opiskelupaikkansa. Useaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyn tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta vain yhteen korkeakouluun. Ilmoitus opiskelupaikan vastaanottami-sesta on sitova, eikä sitä voi myöhemmin peruuttaa tai muuttaa.


Yliopistolain mukaan hakija saa vastaanottaa vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta (syyslukukausi 1.8.–31.12., kevätlukukausi 1.1.–31.7.). Säännös koskee sekä yhteishakuja, erillishakuja että yliopistojen jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) johtavien koulutusten hakuja. Säännöksen piiriin ei kuulu siirtohaussa saatu opiskelupaikka, Poliisiammattikorkeakoulu, Högskolan på Åland eivätkä ulkomaiset korkeakoulut.​​

>Ohjeet paikan vastaanottamisesta

Jatkotutkinto-opas

Jatkotutkinto-oppaaseen on kerätty kaikki jatkotutkintoihin liittyvä ohjeistus hakemisesta väittelyyn. 

-> Humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-opas

Väitöksen jälkeen

Humanistisen alan tohtorit sijoittuvat valmistumisensa jälkeen tyypillisesti koulutustaan vastaaviin projektitehtäviin, jotka vähitellen vakinaistuvat. Tavallisimpia työpaikkoja ovat yliopistot ja erilaiset tutkimuskeskukset, kulttuuri- ja taidealan organisaatiot, valtionhallinnon tehtävät sekä yhdistys-  ja järjestöalan asiantuntijahankkeet. Tohtoreita työllistyy myös opetus- ja tutkimushallinnon tehtäviin. Valmistuneille tohtoreille näyttäisi olevan tyypillistä kyky sopeutua erilaisiin tehtäviin ja kehittää omaa osaamistaan kulloisenkin tarpeen mukaan sekä kyky nähdä laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää muutosta. 

Moni tohtorintutkinnon suorittanut haluaa jatkaa tutkimustyötä. Rahoitushauissa apuna toimii Tutkimusrahoitusyksikkö, jonka asiantuntijat osaavat neuvoa niin Suomen Akatemian hakuihin kuin EU-hankehakuihin liittyvissä kysymyksissä ja vinkata myös mahdollisuuksia, jotka eivät hakijalle itselleen aina tule edes mieleen. Tutkimusrahoituksen asiantuntijoihin saa yhteyden kirjoittamalla osoitteeseen tutkimusrahoitus(at)utu.fi  


Monet säätiöt vaativat hakijalta ns. yliopistositoumusta, joka voidaan solmia yliopiston ja apurahatutkijan välille. Yliopistositoumus eli affiliaatiosopimus tehdään oman laitoksen kanssa ja siinä käydään läpi tutkijan asema ja velvoitteet yliopistossa. Yliopistositoumuksen solmineille tutkijoille taataan tavanomaiset tutkimusedellytykset eli esimerkiksi tietoliikenne-, posti-, tulostus- sekä kirjasto- ja tietopalvelut siinä määrin kuin ne ovat yleisesti tohtorikoulutettavien ja tutkijoiden käytössä.  Työtiloja voidaan yleensä myöntää ainoastaan rahoitetuille tutkijoille.

 
Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella sopimusasioita hoitaa laitoskoordinaattori Maija Österlund (maija.osterlund(at)utu.fi)ja Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella laitoskoordinaattori Katariina Teräs (kamiko(at)utu.fi)
 

Yhteystiedot

Ota yhteyttä kaikissa humanistisen tiedekunnan jatkokoulutusta koskevissa asioissa: humpostgraduate@utu.fi