TUCEMEMS: tapahtumat
TUCEMEMS järjestää tieteellistä ohjelmaa sekä jäsenilleen että suurelle yleisölle. Toiminta ja tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. TUCEMEMSin toiminnan perusrunko koostuu kuukausiesitelmistä, Studia generalia -luentosarjoista, tieteellisistä konferensseista ja työpajoista. Lisäksi keskus järjestää yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa erilaisia tilaisuuksia Turussa ja muualla Suomessa.
Tutkimuskeskuksen toiminnan rungon muodostavat kuukausittaiset esitelmät, joissa tutustutaan jäsenten ja kutsuttujen vierailijoiden viimeisimpiin tutkimushankkeisiin ja -alueisiin.
Tutkimuskeskus järjestää vuosittain myös yleisöluentosarjan, Studia generalian, jossa käsitellään ajankohtaisia teemoja useamman eri alan tutkijoiden luennoilla. Studia generalia -luentosarjoissa on käsitelty mm. materiaalista kulttuuria ja uskontoa, ruumiillisuutta ja seksuaalisuutta historiassa, kartanoelämää, kuvien merkitystä uskonnoissa, kansankieltä ja kirjallista tuotantoa ja reformaation merkitystä, Turun Akatemiaa, sekä viimeisimpänä valistuksen aikaa ja sen vaikutuksia. Yleisöluentosarjat ovat suosittuja tapahtumia, joihin turkulaiset innokkaasti osallistuvat.
Edistääkseen vanhempien aikojen tutkimusta ja julkaisutoimintaa TUCEMEMS kokoaa tutkijoita koolle konferensseihin ja työpajoihin. Tilaisuuksien aiheet vaihtelevat jäsenistön kiinnostuksen mukaan, ja niiden tarkoituksena on koota tutkijoita yhteen eri oppiaineista, yliopistoista ja tutkimusinstituuteista.
Tulevat tapahtumat
TUCEMEMS:n kuukausiesitelmät korvaa keväällä 2023 Studia Generalia -sarja (kts. tiedot alla).
TUCEMEMS järjestää keväällä 2023 kaikille avoimen ja maksuttoman Studia Generalia -yleisöluentosarjan, jonka aiheena on aika. Luennot pidetään Turun yliopiston päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa maanantaisin kello 17:00–18:30.
Mitä aika on? Miten koemme sen? Miten aikaa on hahmotettu ja mitattu eri aikoina ja eri paikoissa? Luentosarjassa aihetta käsitellään filosofian, historian sekä kieli- ja kirjallisuustieteiden näkökulmista. Luennoilla pohditaan muun muassa ajan käsitteellistämistä, visualisoimista ja ennen kaikkea sitä, miten ihminen puhuu ja on puhunut ajasta.
Sarjan luennoitsijat ovat Valtteri Arstila (filosofia, Turun yliopisto), Aino Liira ja Matti Peikola (englannin kieli, Turun yliopisto), Aino Mäkikalli (kirjallisuustieteet, Turun yliopisto), Minna Sandelin (pohjoismaiset kielet, Turun yliopisto), Tanja Toropainen (suomen kieli, Turun yliopisto) ja Charlotta Wolff (Suomen historia, Turun yliopisto).
Luentosarjan ohjelma:
16.1. Valtteri Arstila: ”Mihin taas hujahti viikonloppu?” ja muita ajan kokemiseen liittyviä arvoituksia
Aika jäsentää elämäämme lyhyistä hetkistä pidempiin ajankestoihin. Samalla aika, kuten sen koemme, on erittäin joustava ja sisältää usein yllättäviä ilmiöitä. Näemme esimerkiksi lavalla olevan esiintyjän suun liikkuvan samanaikaisesti kuulemamme puheen kanssa, vaikka valolla ja äänellä kestää eri aika saavuttaa meidät. Lomamatkat kuluvat usein nopeasti, mutta jälkikäteen ajateltuna ne voivat vaikuttaa pitkiltä. Vastaava jännite oli läsnä myös koronarajoitusten vallitessa, kun yksittäiset päivät matelivat, mutta viikot ja kuukaudet kuluivat nopeasti. Tässä esityksessä käsittelemme edellisen kaltaisille, tavallisille koetun ajan ilmiöille annettuja selityksiä.
20.2. Aino Liira ja Matti Peikola: Taulukoista aikajanoihin – visuaalista kronologiaa varhaismodernin ajan englanninkielisissä kirjoissa
Nykyään olemme tottuneet havainnollistamaan historian tapahtumia sijoittamalla ne piirretylle aikajanalle. Milloin tällainen esitystapa keksittiin? Millä muilla tavoilla ajan kulumista tai tapahtumien samanaikaisuutta voidaan havainnollistaa? Luennolla käsitellään ajan visualisoinnin tapoja varhaismodernilla ajalla, erityisesti englanninkielisissä kirjoissa. Kirjahistoriallisen ja filologisen tutkimuksen avulla saamme tietoa mm. siitä, millaisille yleisöille kronologiaa käsitteleviä kirjoja suunnattiin ja miten kirjatuottajien käytössä olleet resurssit vaikuttivat valittuihin toteutustapoihin. Luento pohjautuu Turun yliopiston englannin kielen oppiaineen tutkimushankkeeseen Varhaismodernit graafiset lukutaidot (Early Modern Graphic Literacies, Suomen Akatemia 2021‒2025, päätösnro 340005).
Ilmoittautuminen ZOOMiin: https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=14676
20.3. PERUTTU, pyritään järjestämään myöhemmin (tiedotetaan ml täällä) Aino Mäkikalli: Onko aika vain rahaa ja valtaa? Ajan käsittämistapoja Daniel Defoen romaaneissa
Kirjallisuudessa aika on läsnä monipuolisesti: se on kielen, kerronnan, rakenteen ja muodon aspekti, mutta myös kokemuksellinen ja temaattinen elementti. Daniel Defoen (1660‒1731) romaaneissa ajan erilaiset ilmenemismuodot tulevat esille moninaisesti, koska kyseessä ovat paitsi modernin romaanimuodon varhaiset teokset myös romaanit, joiden henkilöhahmot pyrkivät pärjäämään omin avuin maailmassa. Toiminnan ja henkilöhahmojen elämänvaiheiden kautta välittyy sekä esimoderneja että moderneja ajan käsittämisen tapoja. Esityksessä käsitellään Defoen hahmoista tunnetuimpia, Robinson Crusoeta, Moll Flandersia ja Roxanaa ja heidän kokemuksiaan ajan kulusta ja ajan käsittämisestä. Lisäksi tarkastellaan Defoen romaanissaan Ruttovuosi käsittelemää oman aikansa traagista epidemiaa, ruttoa, ja sen aiheuttamia haasteita ajan, elämän ja kuoleman ymmärtämisessä.
Ilmoittautuminen ZOOMiin
17.4. Minna Sandelin ja Tanja Toropainen: Vanhat almanakat ajan hahmottajina
Turun horisontin mukaan laskettuja almanakkoja on ilmestynyt jo 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Ensimmäiset Turun horisontin mukaan lasketut almanakat olivat ruotsinkielisiä, mutta vuodesta 1705 lähtien niitä ilmestyi myös suomeksi. Esitelmässä tarkastelemme, millaisin eri tavoin aika ja ajan jäsentäminen näkyvät vanhojen almanakkojen kalendaarioissa ja almanakan muissa osissa. Esitelmän keskiössä on almanakkojen kieli, mutta kiinnostavaa on myös miettiä, mitä annettavaa almanakoilla oli 1700-luvun kenties lukutaidottomalle käyttäjälle.
Ilmoittautuminen ZOOMiin: https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=14723
15.5. Charlotta Wolff: Ajanlaskun ja ajan mittaamisen historia Euroopassa
Abstrakti lisätään myöhemmin
Ilmoittautuminen ZOOMiin: https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=14724
Keväällä 2023 TUCEMEMS järjestää yhteistyössä Turun tuomiokirkkoseurakunnan ja Åbo Akademin kanssa Aristoteles-aiheisen lukupiirin!
Lukupiirissä aiheena on hyvän elämän ja onnellisuuden pohdinta: Mitä on hyvä elämä? Mitä on onnellisuus? Mitä ovat hyveet? Mitä on oikeudenmukaisuus? Lukupiirissä luetaan Aristoteleen Nikomakhoksen etiikka -teosta. Aristoteleen Nikomakhoksen etiikka on länsimäisen eettisen ajattelun perusta. Se on vaikuttanut lähtemättömästi myös kristilliseen ajatteluun.
Lukupiiri kokoontuu Turun tuomiokirkossa. Jokaisella kokoontumiskerralla luetaan yksi kirja. Oppaana Aristoteleen ajatteluun käytetään Tuomas Akvinolaisen laatimaa kommentaaria teokseen. Tapaaminen alkaa lyhyellä alustuksella päivän tekstiin.
Osallistuminen ei edellytä aiempaa Aristoteles-tuntemusta, joten kaikki ovat tervetulleita mukaan! Lukupiirissä luetaan Simo Knuuttilan laatimaa käännöstä, joka on lainattavissa esimerkiksi kaupungin kirjastoista.
Kevätkauden ohjelma:
To 26.1. klo 17: I kirja
Ma 27.2. klo 17: II kirja
To 23.3. klo 17: III kirja
To 20.4. klo 17: IV Kirja
Tucemems järjestää lukuvuoden 2022–2023 aikana jäsenilleen lukupiirin, jossa tutustutaan romaanimuodon varhaiseen historiaan. Lukemistossa on teoksia aina 100-luvulta 1700-luvun alkuun.
Ryhmä kokoontuu keväällä kolmesti.
Aikataulu
to 19.1. Madeleine de La Fayette, Clèvesin ruhtinatar (1678)
to 16.3. Aphra Behn, Oroonoko: Kuninkaallisen orjan tarina (1688)
to 27.4. Daniel Defoe, Ruttovuosi (1722)
TUCEMEMS-tutkimuspiirin tavoitteena on tarjota kommentteja ja vertaistukea muilta saman aikakauden tutkijoilta ja edistää monitieteistä keskustelua yli oppiainerajojen.
Tutkimuspiiri on tarkoitettu tukemaan antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun tutkimusta kaikissa tutkijanuran vaiheissa, mutta erityisesti jatko-opinnoissa ja postdoc-vaiheessa. Tutkimuspiiriin voi tuoda kommentoitavaksi niin tutkimussuunnitelmia, apurahahakemuksia, artikkelin käsikirjoituksia kuin väitöskirjan luvun luonnoksia. Mikäli haluat sisällyttää piirin toiminnan omiin jatko-opintoihisi, sovi siitä ohjaajasi ja piirin vetäjien kanssa.
Piiri toimii sekä suomeksi että englanniksi / Discussions in Finnish and/or English
Tutkimuspiirin vetäjinä toimivat Marika Räsänen, Mari-Liisa Varila ja Reima Välimäki.
Jos olet kiinnostunut tutkimuspiirin toiminnasta, voit ottaa yhteyttä piirin vetäjiin tai kirjoittaa osoitteeseen tucemems-info[at]utu.fi
Kevään tapaamiset:
10.2. klo 10-12
24.2. klo 12-14
17.3. klo 10-12
14.4. klo 10-12
12.5. klo 12-14
Kesäkuun alussa tapaaminen, jos ohjelmaa tulee
Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (University of Turku) & Åbo Akademi University
Thursday 30.3.2023 (University of Turku, Publicum, Room: Pub.5)
14:00 Opening words (Anna-Stina Hägglund & Marika Räsänen)
14:15 Laura Saetveit Miles (British Literature, University of Bergen): “Birgitta of Sweden’s Influence on Vernacular Devotional Literature in Medieval England”
15:00 Panel a) The dissemination of Birgittine ideas: Texts
Sari Katajala-Peltomaa (History, Tampere University): ‘”To the treasures on earth” Pilgrimage ethos in Birgittine sermons,
Mikko Kauko (Scandinavian Languages, University of Turku): ‘Jöns Budde’s Birgittine Version of St. Mechtild of Hackeborn’s “Liber specialis gratiae”’
Elise Pihlajaniemi (Open University and Continuous Learning, Turku): ‘The Smallest Ant in Your Kingdom” — Approaching St. Birigtta´s Concepts of Hope Through Contemplation and Bodily Practices’
16:30 Coffee break
17:00 Panel b) Birgittine bonds of friendship: Networks
Päivi Salmesvuori (Church History, Åbo Akademi University): ‘Birgitta’s Ideal Christian: Mary and Martha together’
Jyrki Nissi (History, Tampere University): ‘Knut Posse, Ingeborg Tott and the Cult of Birgitta in the Häme Castle Region’
Anna-Stina Hägglund (Tampere University): ‘Creating bonds through prayers. Adopted women joining the Birgittine community in Nådendal’
Friday 31.3.2023 (Åbo Akademi, Theologicum, Room: Runda rummet)
09:00 Panel c) Imagining St Birgitta through art and relics: Materiality
Elina Räsänen (Art History, University of Helsinki): ‘Pyhä Prikitta, Briitta Kurki, and the remaining medieval wood sculptures. Reshaping and stirring the memory of St Birgitta in Finland’
Sofia Lahti (Art History, University of Helsinki/History, Tampere University): ‘Four ostrich eggs and other reliquaries in Naantali: Lost treasures in a Birgittine context.’
Marika Räsänen (TUCEMEMS, University of Turku): ‘Materiality of Birgitta’s healing relics’
10:30 Coffee break
11:00 Anu Mänd (Art History, University of Tallinn): ‘Material culture of the Birgittine convent in Mariendal (Pirita)’
11:45 Concluding discussion
The symposium is organized by the Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (University of Turku), Åbo Akademi University, and the reseach project ”Lived Religion in Medieval Finland” (Tampere University)