Tutkimus yleisen kirjallisuustieteen oppiaineessa
Yleinen kirjallisuustiede on tutkimusorientoitunut oppiaine, jossa on vilkas tutkimuselämä ja meneillään useita suuria, monitieteisiä tutkimushankkeita. Oppiaineesta johdetaan kokemuksen, kertomuksen ja muistin suhteisiin keskittyvää tutkimuskeskusta ja kansainvälistä tutkimusverkostoa. Oppiaineen tutkimusprofiili on laaja sekä teoreettisten kysymyksenasettelujen suhteen että maantieteellisesti ja ajallisesti. Erilaisia lähestymistapoja yhdistää kontekstualisoiva ote.
Tutkimusprofiili
Yleisen kirjallisuustieteen oppiaineessa tehtävän tutkimuksen aiheet ulottuvat antiikista nykypäivään, ja maantieteellisesti tutkimusta on tekeillä Ison-Britannian, Ranskan, Saksan, Pohjoismaiden, Espanjan, Yhdysvaltain, Karibian alueen, Etelä-Amerikan sekä Afrikan kirjallisuudesta. Teoreettinen kirjo ulottuu kirjallisuusteoreettisista, esteettisistä sekä kirjallisuuden ja filosofian suhdetta koskevista kysymyksenasetteluista kertomuksen ja kulttuurisen muistin tutkimukseen, kulttuuriseen terveyden tutkimukseen sekä subjekti-, identiteetti- ja aikaproblematiikkaan. Tutkimusta tehdään esimerkiksi lukupiireistä ja aktivistisesta lukemisesta, kerronnallisen toimijuuden ja kertomusetiikan kysymyksistä, kirjallisuuden opetuksesta, kirjailijuudesta someaikakaudella, kirjallisuuden luonto- ja ympäristösuhteesta, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, postkoloniaalisuuden ja intersektionaalisuuden kysymyksistä sekä romaanin historiasta, sarjakuvasta ja traumafiktiosta.
Yhteistä näille kaikille suuntauksille on, että kirjallisuus nähdään yhteiskunnassa ja kulttuurissa toimivana, ihmisen kulloistakin historiallisesti määrittynyttä olemista ilmentävänä mutta myös siihen kantaa ottavana ja sitä problematisoivana. Puhtaasti kirjallisuuden sisäisten näkökulmien asemasta painottuu siten kontekstualisoiva tarkastelutapa. Tämä ei merkitse kirjallisuuden rakentumis- ja esitystapojen analyysin puuttumista mutta kylläkin näiden näkemistä yhteiskunnallisissa, historiallisissa ja kirjallisuushistoriallisissa yhteyksissään.
Kansainvälinen tutkimuskeskus ja tutkimusverkostot
Yleisen kirjallisuustieteen oppiaineesta johdetaan tutkimuskeskusta SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory, joka keskittyy kokemuksen, kertomuksen ja kulttuurisen muistin välisten suhteiden tutkimiseen sekä historiallisista että teoreettisista näkökulmista.
SELMA on monitieteinen tutkimuskeskus, joka keskittyy tarinankerronnan, kokemuksellisuuden ja kulttuurisen muistin välisten kytkösten tarkasteluun erilaisista teoreettisista ja historiallisista näkökulmista. Keskuksessa tutkitaan esimerkiksi elämän tarinallistamista, traumakertomuksia ja digitaalista tarinankerrontaa. Kokemuksen, kertomuksen ja muistin suhdetta lähestytään eri tutkimusperinteistä käsin ja samalla synnytetään tieteidenvälistä dialogia. Keskuksen toiminnassa on mukana useita tiedekuntia, ja se kokoaa yhteen Turun yliopiston temaattisen kokonaisuuden ”Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos” tutkimusta valtakunnallisesti johtavana kulttuurisen muistin tutkimuksen keskuksena. SELMA tekee kansainvälistä yhteistyötä erilaisten kertomuksen ja muistin tutkimuksen verkostojen kanssa. Se järjestää tutkimustapahtumia sekä teoreettisista että yhteiskunnallisesti ajankohtaisista aiheista. Keskuksen tavoitteena on edistää tieteiden ja taiteiden vuoropuhelua sekä toimia tutkijat, taiteilijat ja yliopiston ulkopuoliset tahot kokoavana yhteisönä.
Lisäksi oppiaineesta johdetaan kansainvälistä tutkimusverkostoa Narrative and Memory: Ethics, Aesthetics, Politics, ja oppiaine on mukana NOS-HS-projektissa Interpreting Violence: Narrative, Ethics and Hermeneutics.
Tutkimushankkeitamme
Tämän monitieteisen hankkeen tavoitteena on tarkastella kätkettyjä vihamekanismeja, ennakkoluuloja ja normalisoituja alistamisen käytäntöjä, jotka opitaan sukupolvelta toiselle siirtyvien traumojen ja niitä ylläpitävien, usein harmittomilta vaikuttavien arkielämän käytäntöjen välityksellä. Hankkeen kumppanit Suomesta, Tanskasta, Bosnia-Herzegovinasta, Romaniasta, Saksasta, Liettuasta, Puolasta ja Italiasta tuottavat neljä paikallisten tapahtumien rypästä, jotka kytkeytyvät yhteisöjen historian kannalta keskeisiin traumaattisiin tapahtumiin, kuten toiseen maailmansotaan ja holokaustiin, Bosnian sotaan ja koko Eurooppaa koskevaan pakolaiskriisiin. Hankkeessa kehitetään työkaluja, jotka mahdollistavat ylisukupolvisesti siirtyvien kollektiivisten traumojen vahingollisten seurausten kokemuksellisen ymmärtämisen ja sen hahmottamisen, miten ne aiheuttavat nykypäivään ulottuvia vihan ja koston kierteitä.
Projektin johtaja: Hanna Meretoja
Projektin koordinaattori: Nena Mocnik
Suomen Akatemian rahoittama Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen välinen konsortio Kirjailija tarinataloudessa tutkii sosiaalisen median vaikutusta 2000-luvun kirjallisuuteen ja kirjailijoihin. Aikamme tarinatalous tekee kaikista tarinankertojia ja palkitsee dramaattisista kokemustarinoista, ja siksi se ohjaa myös kirjailijoita hakemaan huomiota omalla tarinallaan. Kirjallisuus ei ole enää erityinen taiteellisen vapauden alue, vaan siihen vaikuttaa digitaalisten alustojen tarinallisuus. Selvitämme kertomuksen tutkimuksen ja kirjallisuussosiologian keinoin, miten 24 nykykirjailijaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Puolasta, Ukrainasta, Ranskasta, Isosta-Britanniasta ja Irlannista reagoivat tarinatalouden paineeseen kaunokirjallisissa teksteissään ja muissa kirjoituksissaan. Tutkimme myös digitaalisin menetelmin, millaista suosiota tai arvostelua heihin kohdistuu sosiaalisessa mediassa. Autamme kirjailijoita, mediaa, kustantajia ja yleisöjä hahmottamaan analyyttisesti ja kriittisesti kirjallisuuden tulevaisuutta.
Hankkeen johtaja: Markku Lehtimäki
Hankkeen kesto ja rahoitus: 2024–2028, Suomen Akatemia
Hankkeessa Syövän vastakertomukset tutkitaan erilaisia kulttuurisia tapoja kerronnallistaa syöpää ja vastakertomuksia, joilla hallitsevia kertomisen tapoja voidaan kyseenalaistaa ja monipuolistaa. Hankkeen tutkimusaineisto koostuu kaunokirjallisuudesta, elämäkirjoituksesta, mediateksteistä sekä kirjallisuusterapeuttisissa ryhmissä ja kerronnallisen toimijuuden työpajoissa tuotetuista teksteistä. Hanke tutkii uudenlaisia tapoja käsitteellistää syövän kokemusta. Sairauden kokemisen kautta voi kehittyä ja kehittää taitoa, joka mahdollistaa elämän sattumanvaraisuuden ja ihmisten keskinäisen riippuvaisuuden kohtaamisen. Hanke edistää tietoisuutta erilaisista syövän kerronnallistamisen tavoista ja laajentaa syövän kulttuurisia kuvastoja tavoilla, jotka avaavat uusia toimijuuden mahdollisuuksia.
Hankkeen johtaja: Hanna Meretoja
Hankkeen kesto ja rahoitus: 2023–2027, Suomen Akatemia
Reading has become a major focus on contemporary discussions on social justice. Activism related to reading has had many forms recently in Finland and internationally (reading hour -movement, Lukemo-project in Finland). However, there is no academic research on Activism and reading, or Activist reading. In the project Intersectional Reading, Social Justice and Literary Activism (INTERACT) we examine reading related activism in the contexts of intersectionality and social justice. In this project, we apply intersectionality in order to increase educational democracy, and our aim is to create solid research-based methods for activist reading. Raising from the long tradition of Black Feminist thinking intersectionality is both a theory and a mode of thinking committed to social justice. In this project, we direct intersectionality’s potential in increasing social justice and educational democracy to the use of literary educators. Our project imagines a form of literary activism and social justice-oriented pedagogy needed in times of complex global systems of inequalities. By analyzing literature and literature related activism we focus on structural inequalities and societal conflicts. Our aims are related to literary studies, intersectional pedagogy, and epistemological challenges related to activism and academic scholarship.
Hankkeen johtaja: Kaisa Ilmonen
Hankkeen kesto ja rahoitus: The KONE foundation’s thematic funding scheme “Language, Power and Democracy” 2022-2025.
NARG-hanke kehittää näyttöön perustuvasta Kerronnallisen toimijuuden lukupiirimallista sovelluksia kirjastoille, kouluille ja sairaaloille. Malli vahvistaa osallistujien kerronnallista toimijuutta: kykyä navigoida kerronnallisissa ympäristöissä kriittisesti ja luovasti pohtien vahingoittavia ja hyödyllisiä tarinoita. NARG kehittää (1) Luovan kerronnallisen toimijuuden lukupiirimallin, jolla on kirjastoihin ja kouluihin soveltuva kehityksellinen ja pedagoginen painotus, ja (2) Kirjallisuusterapeuttisen sovelluksen, joka sopii kroonisesti sairaiden tueksi ja ennaltaehkäisevään työhön sairaaloissa ja kolmannella sektorilla. Hanke vahvistaa kirjastonhoitajien, opettajien, kirjallisuusterapeuttien ja kolmannen sektorin ammattilaisten kerronnallista tietoisuutta sekä lukupiireihin osallistuvien, elämänkriisejään työstävien kirjastonkäyttäjien, identiteettejään rakentavien koululaisten ja katkenneita elämäntarinoitaan pohtivien kroonisesti sairaiden kerronnallista toimijuutta ja hyvinvointia.
Hankkeen johtaja: Hanna Meretoja
Hankkeen kesto ja rahoitus: 2025–2026, Suomen Akatemia
Romaanin tieto -tutkimushanke kuvaa romaanin ja kirjailijan muuttuvia tehtäviä 2000-luvun globaalin medioitumisen ja markkinallistumisen aikakaudella. Romaanikirjailijan toiminnallinen rooli nykyisessä mediamaailmassa on muutoksessa, samalla kun kirjailijaintellektuellin yhteiskunnallinen merkitys on säilynyt. Hankkeessa kysytään, millä tavalla romaanikirjailija hyödyntää muuta mediaa ja mikä on suomalaisen nykyromaanin suhde erilaisiin tietämisen ja esittämisen muotoihin. Tutkittu tieto, audiovisuaalinen kulttuuri ja sosiaalinen media muokkaavat vahvasti niin kirjallisuuskeskustelua, kirjallisia muotoja kuin lukemisen tapojakin. Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke antaa kirjallisen kulttuurin toimijoille välineitä ja valmiuksia ymmärtää romaanin muuttuvaa tehtävää ja ilmaisutapoja.
Hankkeen vetäjä: Markku Lehtimäki
Hankkeen kesto ja rahoitus: 2022–2024, Koneen Säätiö
Kotisivu: https://sites.utu.fi/romaanintieto/
Monitieteinen hanke tutkii sairauden toipumisen esityksiä, merkityksiä ja arvoa kulttuurissa, lääketieteessä ja yhteiskunnassa. Se analysoi toipumisen käsittelyn kerronnallisia keinoja ja osoittaa toipumisen ja kertomuksen välillä vuorovaikutuksia. Tutkimukseni lähtökohtana ovat näkemykset, joiden mukaan toipuminen on lääketieteellisen ja sosiaalisen johtamisen organisatorinen työkalu. Hanke osoittaa, miten toipumista pidetään yhtäältä tienä vapauteen ja toisaalta lääketieteellisesti ja taloudellisesti rajoittavana esteenä. Aineistoni koostuu kirjallisuudesta, elokuvista, asiateksteistä sekä sosiaalisesta mediasta ja pitää sisällään englanninkielisiä, ranskankielisiä ja suomenkielisiä esimerkkejä. Tutkimus tehdään Turun yliopistossa ja liittyy SELMA- tutkimuskeskukseen ja Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksiköön.
Hankkeen johtaja: FT Avril Tynan
Hankkeen kesto ja rahoitus: 2023–2027, Suomen Akatemia
Päättyneet hankkeet
Monitieteisessä hankkeessa tutkitaan pohjoisen ja erityisesti arktisten alueiden merkityksiä keskustan ja periferian sekä vedentieteen näkökulmista. Pohjoisen alue on muuttumassa ilmaston lämpiämisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen seurauksena globaalien intressien uudeksi keskukseksi. Hankkeessa liikutaan Itämereltä Pohjoiselle jäämerelle. Projekti tarkastelee sekä inhimillisiä kokemuksia että luonnollista ympäristöä osana arktista todellisuutta, jota tutkitaan monitieteisen humanistisen tutkimuksen (kirjallisuuden, kielitieteen, historian ja ympäristön tutkimuksen) metodein. Hanke tarkastelee pohjoisen ja arktisen alueiden historiaa sekä reaali- ja kuviteltua todellisuutta vesien (jäätiköt, kylmyys, lumi, tulvat), ei niinkään maantieteen kautta. Tutkimus yhdistää erilaisia aineistoja (kaunokirjallisuus, dokumentit, haastattelut, valo- ja elokuvat). Hanke tuottaa uutta tietoa pohjoisen ja erityisesti arktisen alueen elämästä, kertomuksista ja niiden vaikutuksesta nykykeskusteluun.
Konsortion vastuullinen johtaja: Markku Lehtimäki (konsortion osaprojektin johtaja: Arja Rosenholm, Tampereen yliopisto)
Konsortion osaprojektin tutkijat Turun yliopistossa:
Eevastiina Kinnunen, Toni Lahtinen, Markku Lehtimäki ja Lotta Luhtala
Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2017–2021
Tutustu hankkeeseen sen verkkosivustolla
“Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria” kehittää kertomuskriittistä ajattelua ja analyyttisiä välineitä, joiden avulla tutkijat, eri alojen ammattilaiset ja erilaiset yleisöt pystyvät entistä paremmin hallitsemaan tarinankerronnan läpäisemiä sosiaalisia ja tekstuaalisia ympäristöjä. Vertaamme internetissä leviäviä liikuttavia ja manipuloivia tarinoita nykykirjallisuuden keinoihin, ja osoitamme miten monilla kertomuksilla on ongelmallinen suhde identiteettiin, totuuteen, politiikkaan ja inhimillisen mittakaavan ylittäviin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen. Muokkaamme kertomuksen teoriasta uusia, eri tieteenaloille ja ei-akateemisiin keskusteluihin soveltuvia lähestymistapoja tarinankerronnan varjopuoliin, ja käytämme tässä työssä hyväksemme nykykirjallisuuden tarinakriittisiä teemoja ja tekniikoita.
Turun osahankkeen johtaja: Hanna Meretoja (konsortion muut vastuulliset johtajat: Maria Mäkelä/TaY ja Merja Polvinen/HY)
Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2018-2022
"Miten luemme? Kaunokirjallisuuden lukemisen muodot kirjallisuudenopetuksessa" -hankkeessa tutkitaan tapoja, joilla lukemistapahtumaa voidaan uudistaa ja tehdä nuorille houkuttelevammaksi. Työryhmä tutkii sekä kaunokirjallisuuden lukemisen teoriaan että sen opettamiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on löytää uudenlaisia välineitä erityisesti lukiotasolla oppilaiden lukemissuhteen parantamiseen sekä kartoittaa kouluopetuksessa hyödynnettäviä uudenlaisia lähestymistapoja sanataiteeseen. Hanke tuottaa uutta tietoa opetussuunnitelmien kirjallisuuskäsityksistä, oppilaiden kaunokirjallisuuden lukemisesta ja kirjallisuuden opettamisesta sekä antaa uusia lähtökohtia konkreettiseen opetustyöhön.
Projektin johtaja: Aino Mäkikalli
Rahoittaja ja kesto: Koneen säätiö, 2018-2020