Tutkimus yleisen kirjallisuustieteen oppiaineessa
Yleinen kirjallisuustiede on tutkimusorientoitunut oppiaine, jossa on vilkas tutkimuselämä ja meneillään useita suuria, monitieteisiä tutkimushankkeita. Oppiaineesta johdetaan kokemuksen, kertomuksen ja muistin suhteisiin keskittyvää tutkimuskeskusta ja kansainvälistä tutkimusverkostoa. Oppiaineen tutkimusprofiili on laaja sekä teoreettisten kysymyksenasettelujen suhteen että maantieteellisesti ja ajallisesti. Erilaisia lähestymistapoja yhdistää kontekstualisoiva ote.
Tutkimusprofiili
Yleisen kirjallisuustieteen oppiaineessa tehtävän tutkimuksen aiheet ulottuvat 1600-luvulta nykypäivään, ja maantieteellisesti tutkimusta on tekeillä Ison-Britannian, Ranskan, Saksan, Venäjän, Pohjoismaiden, Italian, Espanjan sekä Yhdysvaltain, Karibian alueen ja Etelä-Amerikan kirjallisuudesta. Teoreettinen kirjo ulottuu kirjallisuusteoreettisista, esteettisistä sekä kirjallisuuden ja filosofian suhdetta koskevista kysymyksenasetteluista kertomuksen ja kulttuurisen muistin tutkimukseen sekä subjekti-, identiteetti- ja aikaproblematiikkaan. Tutkimusta tehdään esimerkiksi kirjallisuuden opetuksesta, sukupuolen ja postkoloniaalisuuden kysymyksistä, romaanin historiasta ja lajiteoriasta sekä modernin ja jälkimodernin problematiikasta.
Yhteistä näille kaikille suuntauksille on, että kirjallisuus nähdään yhteiskunnassa ja kulttuurissa toimivana, ihmisen kulloistakin historiallisesti määrittynyttä olemista ilmentävänä mutta myös siihen kantaa ottavana ja sitä problematisoivana. Puhtaasti kirjallisuuden sisäisten näkökulmien asemasta painottuu siten kontekstualisoiva tarkastelutapa. Tämä ei merkitse kirjallisuuden rakentumis- ja esitystapojen analyysin puuttumista mutta kylläkin näiden näkemistä yhteiskunnallisissa, historiallisissa ja kirjallisuushistoriallisissa yhteyksissään.
Kansainvälinen tutkimuskeskus ja tutkimusverkostot
Yleisen kirjallisuustieteen oppiaineesta johdetaan tutkimuskeskusta SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory, joka keskittyy kokemuksen, kertomuksen ja kulttuurisen muistin välisten suhteiden tutkimiseen sekä historiallisista että teoreettisista näkökulmista.
SELMA on monitieteinen tutkimuskeskus, joka keskittyy tarinankerronnan, kokemuksellisuuden ja kulttuurisen muistin välisten kytkösten tarkasteluun erilaisista teoreettisista ja historiallisista näkökulmista. Keskuksessa tutkitaan esimerkiksi elämän tarinallistamista, traumakertomuksia ja digitaalista tarinankerrontaa. Kokemuksen, kertomuksen ja muistin suhdetta lähestytään eri tutkimusperinteistä käsin ja samalla synnytetään tieteidenvälistä dialogia. Keskuksen toiminnassa on mukana useita tiedekuntia, ja se kokoaa yhteen Turun yliopiston temaattisen kokonaisuuden ”Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos” tutkimusta valtakunnallisesti johtavana kulttuurisen muistin tutkimuksen keskuksena. SELMA tekee kansainvälistä yhteistyötä erilaisten kertomuksen ja muistin tutkimuksen verkostojen kanssa. Se järjestää tutkimustapahtumia sekä teoreettisista että yhteiskunnallisesti ajankohtaisista aiheista. Keskuksen tavoitteena on edistää tieteiden ja taiteiden vuoropuhelua sekä toimia tutkijat, taiteilijat ja yliopiston ulkopuoliset tahot kokoavana yhteisönä.
Lisäksi oppiaineesta johdetaan kansainvälistä tutkimusverkostoa Narrative and Memory: Ethics, Aesthetics, Politics, ja oppiaine on mukana NOS-HS-projektissa Interpreting Violence: Narrative, Ethics and Hermeneutics.
Tutkimushankkeitamme
“Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria” kehittää kertomuskriittistä ajattelua ja analyyttisiä välineitä, joiden avulla tutkijat, eri alojen ammattilaiset ja erilaiset yleisöt pystyvät entistä paremmin hallitsemaan tarinankerronnan läpäisemiä sosiaalisia ja tekstuaalisia ympäristöjä. Vertaamme internetissä leviäviä liikuttavia ja manipuloivia tarinoita nykykirjallisuuden keinoihin, ja osoitamme miten monilla kertomuksilla on ongelmallinen suhde identiteettiin, totuuteen, politiikkaan ja inhimillisen mittakaavan ylittäviin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen. Muokkaamme kertomuksen teoriasta uusia, eri tieteenaloille ja ei-akateemisiin keskusteluihin soveltuvia lähestymistapoja tarinankerronnan varjopuoliin, ja käytämme tässä työssä hyväksemme nykykirjallisuuden tarinakriittisiä teemoja ja tekniikoita.
Turun osahankkeen johtaja: Hanna Meretoja (konsortion muut vastuulliset johtajat: Maria Mäkelä/TaY ja Merja Polvinen/HY)
Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2018-2022
Tämän monitieteisen hankkeen tavoitteena on tarkastella kätkettyjä vihamekanismeja, ennakkoluuloja ja normalisoituja alistamisen käytäntöjä, jotka opitaan sukupolvelta toiselle siirtyvien traumojen ja niitä ylläpitävien, usein harmittomilta vaikuttavien arkielämän käytäntöjen välityksellä. Hankkeen kumppanit Suomesta, Tanskasta, Bosnia-Herzegovinasta, Romaniasta, Saksasta, Liettuasta, Puolasta ja Italiasta tuottavat neljä paikallisten tapahtumien rypästä, jotka kytkeytyvät yhteisöjen historian kannalta keskeisiin traumaattisiin tapahtumiin, kuten toiseen maailmansotaan ja holokaustiin, Bosnian sotaan ja koko Eurooppaa koskevaan pakolaiskriisiin. Hankkeessa kehitetään työkaluja, jotka mahdollistavat ylisukupolvisesti siirtyvien kollektiivisten traumojen vahingollisten seurausten kokemuksellisen ymmärtämisen ja sen hahmottamisen, miten ne aiheuttavat nykypäivään ulottuvia vihan ja koston kierteitä.
Projektin johtaja: Hanna Meretoja
Projektin koordinaattori: Nena Mocnik
"Miten luemme? Kaunokirjallisuuden lukemisen muodot kirjallisuudenopetuksessa" -hankkeessa tutkitaan tapoja, joilla lukemistapahtumaa voidaan uudistaa ja tehdä nuorille houkuttelevammaksi. Työryhmä tutkii sekä kaunokirjallisuuden lukemisen teoriaan että sen opettamiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on löytää uudenlaisia välineitä erityisesti lukiotasolla oppilaiden lukemissuhteen parantamiseen sekä kartoittaa kouluopetuksessa hyödynnettäviä uudenlaisia lähestymistapoja sanataiteeseen. Hanke tuottaa uutta tietoa opetussuunnitelmien kirjallisuuskäsityksistä, oppilaiden kaunokirjallisuuden lukemisesta ja kirjallisuuden opettamisesta sekä antaa uusia lähtökohtia konkreettiseen opetustyöhön.
Projektin johtaja: Aino Mäkikalli
Rahoittaja ja kesto: Koneen säätiö, 2018-2020