Sosiaalihammaslääketiede

Sosiaalihammaslääketieteen tavoitteena on edistää väestön suun terveyttä. Se tutkii ja opettaa yhteiskuntaan ja ihmisen käyttäytymiseen liittyviä asioita.

Sosiaalihammaslääketieteen perusopetuksessa käsitellään mm. terveyden edistämistä, etiikkaa, vuorovaikutusta, hammashoitopelkoa, lainsäädäntöä, terveydenhuollon organisaatioita ja rahoitusta sekä terveyspolitiikkaa.

Terveydenhuollon erikoishammaslääkärikoulutuksessa perehdytään johtajana ja asiantuntijatehtävissä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin.

Yhteystiedot

Turun yliopisto, Hammaslääketieteen laitos
, Lemminkäisenkatu 2, 20520 Turku

Palvelusihteeri Maarit Tuhkanen

Henkilökunta

Professori, HLT, EHL Satu Lahti
Dosentti, yliopistonlehtori, HLT, EHL Jorma Virtanen (oa)
Dosentti, yliopistonlehtori, FT Mimmi Tolvanen (oa)
Biostatistikko, YTM, Auli Suominen
Yliopisto-opettaja, HLL, EHL, Katri Palo (oa)
Yliopisto-opettaja, FT, HLL Anu Kallio (oa)
Yliopisto-opettaja, HLL, EHL Helena Salusjärvi-Juopperi (oa)

Tutkimus

sosiaalihammaslääketieteen tutkimus

Oppiaineen tärkeimmät tutkimushankkeet selvittävät hammashoitopelkoa, suunterveyteen liittyvää elämänlaatua, lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä sekä kouluja suunterveyttä edistävinä toimijoina. Tutkimusta tehdään hyödyntäen laajoja kansallisia aineistoja yhteistyössä FinnBrain-kohorttitutkimuksen, Terveys 2000 ja 2011 -hankkeiden, Pohjois-Suomen kohortti 1966 -tutkimuksen yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa.

Aikuisten hammashoitopelosta selvitetään pelon esiintyvyyttä ja sen muutosta sekä pelkoon liittyviä tekijöitä, kuten suunterveyttä, suunterveyteen liittyvää elämänlaatua, terveyskäyttäytymistä ja psyykeen piirteitä. Lasten hammashoitopelosta selvitetään pelon synty- ja välittymismekanismeja perheen sisällä. Tavoitteena on oppia hammashoitopelon syvällisen ymmärtämisen lisäksi oppia ehkäisemään pelon syntymistä.

Terveyskäyttäytymiseen liittyvät tutkimukset keskittyvät tapoihin, tietoon ja asenteisiin sekä niiden muutoksiin ja keskinäisiin suhteisiin, etenkin perheen sisällä jo varhaislapsuudesta lähtien.
Suunterveyteen liittyvän elämänlaadun osalta selvitetään sen yhteyttä hammashoitopelkoon, suunterveyteen sekä terveyspalvelujen käyttöön.

Koulujen suunterveyden edistämistä koskevassa tutkimuksessa on selvitetty mm. voidaanko kansallisin suosituksin rajoittaa koulujen makeanmyyntiä sekä millaisissa kouluissa vaikutus on suurin.