Mesimarja-kasvi paperille liimattuna.

Elias Lönnrotin kasvikokoelma digitoitiin

31.10.2022

Turun yliopiston kasvimuseo juhlii tänä vuonna satavuotista historiaansa. Juhlavuoden kunniaksi kasvimuseo digitoi ja julkaisi kulttuurihistoriallisesti merkittävän Elias Lönnrotin laajamittaisen herbaarion, joka lahjoitettiin kasvimuseolle sen perustamisvuonna 1922.

Kielentutkija, lääkäri ja kansalliseepoksemme Kalevalan luoja Elias Lönnrot oli myös ansioitunut kasvitieteen edistäjä. Kiertäessään Suomea tutkimusmatkoillaan Lönnrot kokosi Kalevalan lisäksi myös laajan kasvikokoelman. Lönnrotin herbaario sisältää kaikkiaan 751 kasvia.

Kokoelmassa on paljon edelleen tuttuja luonnonvaraisia lajeja, mutta osa kokoelman lajeista on nyt jo harvinaistunut tai hävinnyt kokonaan.

– Vuonna 1860 Lönnrot julkaisi ensimmäisen suomenkielisen kasvion eli kirjan, joka esitteli kaikki Suomesta silloin tunnetut kasvilajit. Kirjaa varten Lönnrot joutui luomaan suomenkielisen kasvitieteen sanaston, sillä sellaista ei vielä ollut. Edes sana "kasvi" ei ollut vakiintunut sen nykyisessä merkityksessä ennen Lönnrotia, kertoo kokoelman digitoinnista vastannut amanuenssi Samuli Lehtonen Turun yliopiston kasvimuseosta. 

Kajaanin kaupunki lahjoitti hallussaan olleen Lönnrotin herbaarion Turkuun Turun yliopiston kasvimuseon aloittaessa toimintansa vuonna 1922. Yliopisto kiitti Kajaanin kaupunginhallitusta "tästä merkillisestä lahjasta, jota yliopisto on historiallisena aarteenaan säilyttävä".

Nykyään kasvimuseon kokoelmissa on jo yli miljoona näytettä kasveja, sammalia, sieniä, jäkäliä sekä leviä, ja kokoelmat karttuvat koko ajan. Kokoelmia digitoidaan ahkerasti, jotta tutkijat ympäri maailmaa voivat käyttää niitä helposti.

Aurankukka liimattu paperille.

Aurankukka oli vielä 1800-luvulla yleinen peltorikkaruoho, mutta on sittemmin kadonnut Suomesta kokonaan.

Ruiskattara liimattu paperille.

Ruiskattara on peltorikkaruoho, joka oli Lönnrotin aikaan yleinen mutta nykyään erittäin harvinainen.

Mesimarja liimattuna paperille.

Lönnrotin mukaan mesimarja on "makunsa ja hajunsa suhteen etevimpiä kaikista Europan metsäkasvoisista marjoista".

Turun yliopiston luonnontieteellisiä kokoelmia on kerätty jo yli 200 vuotta

Turun yliopiston luonnontieteellisessä museossa, johon kuuluu kasvimuseon lisäksi eläinmuseo, säilytetään Suomen vanhimpiin lukeutuvia luonnontieteellisiä kokoelmia. Elias Lönnrotin herbaarion lisäksi kokoelmiin kuuluvat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan Afrikasta tuomia eläinnäytteitä sekä lukuisia hyönteisiä, jotka ovat kuuluneet kreivi ja entomologi Carl Gustaf Mannerheimin kokoelmaan. Professori Carl Reinhold Sahlbergin hyönteiskokoelmat pelastuivat Turun palosta 1827 ja osassa laatikoiden kansista on edelleen nokea palon jäljiltä.

Uusien tutkimushankkeiden myötä luonnontieteelliset kokoelmat kasvavat jatkuvasti. Turun yliopiston luonnontieteellisissä kokoelmissa on tällä hetkellä yli 5 miljoonaa tieteellistä eläin-, kasvi- ja sieninäytettä, jotka tukevat biodiversiteetin tilan ja siinä tapahtuvien muutosten tutkimusta.

Biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi korostaa, että luonnontieteelliset kokoelmat ovat lääketieteellisiin biopankkeihin verrattavissa olevia tieteellisiä aineistoja. Kokoelmien tavoitteena on mahdollistaa biodiversiteettitutkimukselle välttämättömien aineistojen saatavuus nyt ja tulevaisuudessa.

– Biodiversiteetin tehokas suojelu ja luontokadon pysäyttäminen on mahdotonta ilman tietoa. Vain tutkittuun tietoon pohjautuen osaamme kohdistaa rajalliset suojeluresurssit mahdollisimman tehokkaasti, Sääksjärvi painottaa.

Koonnut: Liisa Reunanen
Kuvat: Luonnontieteellisen museon kokoelmat

Artikkeli on julkaistu Aurora-lehdessä 2/2022.

Luotu 31.10.2022 | Muokattu 31.10.2022