Amazoniasta löytyi tieteelle uusia loispistiäislajeja, jotka manipuloivat loisimiensa isäntälajien käyttäytymistä
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä toimiva tutkimusryhmä selvittää loishyönteisten eli parasitoidien monimuotoisuutta eri puolilla maailmaa. Loispistiäiset on yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä heikosti. Uusimmassa tutkimuksessa ryhmä kuvasi 15 tieteelle uutta ja suurikokoista hämähäkeillä loisivaa lajia Amazonian alankosademetsistä ja Andien sumumetsistä.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat selvittäneet trooppisten loishyönteisten monimuotoisuutta jo lähes 20 vuoden ajan. Tutkimusten aikana on löytynyt suuri määrä tieteelle tuntemattomia lajeja eri puolilta maailmaa. Uusimmassa tutkimuksessa ryhmä keskittyi hämähäkeillä loisiviin Acrotaphus-loispistiäisiin. Tieteelle tuntemattomia lajeja etsittiin esimerkiksi trooppisilta Andeilta ja Amazonian alankosademetsäalueelta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä brasilialaisen INPA-tutkimuslaitoksen (Instituto Nacional de Pesquisas da Amazônia) kanssa.
– Acrotaphus-loispistiäiset ovat kiehtovia, sillä ne ovat hyvin suurikokoisia parasitoideja. Suurimmat lajit ovat usean senttimetrin pituisia ja hyvin värikkäitä. Aiemmin suvusta tunnettiin vain 11 lajia, joten uusi tutkimuksemme lisää merkittävällä tavalla tietoa sademetsien hyönteislajistosta, kertoo sekä INPA:ssa että Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä työskennellyt tutkijatohtori Diego Pádua.
Acrotaphus-loispistiäiset loisivat hämähäkeillä. Naaras hyökkää verkossa olevan hämähäkkiyksilön kimppuun ja lamauttaa sen myrkkypistoksella. Tämän jälkeen pistiäinen munii hämähäkin pinnalle yhden munan, josta kuoriutuu toukka. Loispistiäistoukka syö hämähäkin vähitellen ja koteloituu.
– Tutkimamme loispistiäiset ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, koska ne pystyvät manipuloimaan monimutkaisesti isäntänä toimivan hämähäkin käyttäytymistä. Ennen kuolemaansa loisittu hämähäkki ei kudo normaalia pyyntiverkkoa. Loispistiäinen manipuloi sen kutomaan erikoisen verkon, jossa kehittyvä loispistiäiskotelo on turvassa pedoilta. Isännän manipulointi on luonnossa harvinainen ilmiö, joten nämä loispistiäiset ovat evoluution kannalta hyvin jännittäviä, kertoo Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi.
Turun yliopisto jatkaa trooppisten loishyönteisten monimuotoisuuden selvittämistä Länsi-Amazonian ja Andien alueella. Jokaisella tutkimusretkellä tavataan paljon lajeja, joiden elintavoista ei tiedetä vielä mitään.
Tutkimusryhmän tulokset julkaistiin tänään Zootaxa-tiedesarjassa.
Kuva medialle:
Mediat voivat hyödyntää oheista kuvaa vapaasti aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa. Mainitsethan kuvan yhteydessä kuvaajan nimen tai julkaisun.
Acrotaphus-loispistiäinen, tieteelle uusi laji Amazoniasta. Kuva: Kari Kaunisto
