lääketieteellinen tutkimus (10)

Ensimmäinen kokonaan Suomessa kehitetty PET-kuvantamisen radiolääkeaine edennyt ihmistutkimuksiin

25.11.2019

Tutkijat ovat kehittäneet uuden positroniemissiotomografiassa eli PET-kuvauksessa käytettävän radiolääkeaineen. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa alusta asti kokonaan kehitetty radiolääkeaine, joka on edennyt ihmistutkimuksiin. Uuden radiolääkeaineen avulla toivotaan voitavan edistää tulehdussairauksien, kuten nivelreuman ja sen liitännäissairauksien, varhaista diagnostiikkaa ja lääkekehitystä kajoamattoman molekyylikuvantamisen keinoin.

Professori Anne Roivaisen tutkimusryhmä Turun Valtakunnallisesta PET-keskuksesta on yhdessä akateemikko, professori Sirpa Jalkasen kanssa ottanut merkittävän askeleen siirtyessään ihmistutkimuksiin itsekehittämänsä [68Ga]Ga-DOTA-Siglec-9-radiolääkeaineen kanssa.

– Radiolääkeaineiden kehitystyö muistuttaa hyvin paljon lääkekehitystä. Vuosia kestäneiden prekliinisten tutkimusten jälkeen olemme vihdoinkin edenneet ihmistutkimuksiin. Kliinisen lääketutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa radiolääkeainetta annetaan ensimmäisen kerran ihmisille. Tällöin mukana on vain muutamia terveitä henkilöitä, Roivainen selittää.

Nyt, kun kuusi tervettä henkilöä on jo tutkittu, tiedetään, että uusi radiolääkeaine on hyvin siedetty ja turvallinen. Toisen vaiheen kliinisessä tutkimuksessa radiolääkeainetta annetaan pienelle joukolle potilaita. 

– Etsimme nyt tutkimukseen mukaan nivelreumaa sairastavia potilaita yhdessä TYKS:n reumatologian yksikön ylilääkärin Laura Pirilän ja muiden reumatologien kanssa. Mukaan toivotaan kymmentä potilasta, Roivainen sanoo.

Seuraavassa vaiheessa selviää, löytääkö uusi radiolääkeaine tulehdukset

Tulehdus on merkittävä osatekijä useissa pitkäaikaissairauksissa, ja hoidon onnistumisen kannalta se tulisi tunnistaa ajoissa. Tulevat tutkimukset osoittavat, soveltuuko uusi radiolääkeaine tulehduksen kuvantamiseen. 

– Prekliinisissä tautimalleissa niveltulehdus onnistuttiin kuvaamaan hiirillä, mutta ihmisen nivelreuman kuvantuminen on haastavampaa, Roivainen muistuttaa. 

Uusi radiolääkeaine kohdentuu verisuonen pinnan VAP-1-tartuntamolekyyliin, joka ohjaa tulehdussolujen liikennettä. Sirpa Jalkanen ja Marko Salmi löysivät myös tietyissä syövissä tärkeän VAP-1-molekyylin jo parikymmentä vuotta sitten. Uuteen radiolääkeaineeseen on valittu Siglec-9-molekyylistä 17 aminohapon pätkä, joka on leimattu gallium-68-isotoopilla. Siglec-9-proteiini esiintyy ihmisten valkosolujen pinnalla, ja se toimii VAP-1-tartuntamolekyylin kanssa kuin avain ja lukko. 

– Valkosolut siirtyvät verestä kudoksiin käyttämällä pintamolekyylejään avaimina, jotka sitoutuvat verisuonen pinnan lukkorakenteisiin. Valkosolujen kontrolloitu liikenne veren ja eri kudosten välillä on puolustuskykymme peruspilari, mutta harhautunut liikenne aiheuttaa haitallisia tulehduksia, kuten reuman ja psoriasiksen, Jalkanen selittää.

– Me uskomme, että herkkä koko kehon kattava tulehduksen kuvantaminen mahdollistaisi varhaisen diagnoosin ja auttaisi hoitovasteen tarkkailussa. Molekyylikuvantaminen on nopeasti kehittyvä translationaalinen tutkimusalue, jonka asiantuntemusta arvostetaan myös lääketeollisuudessa, Roivainen huomauttaa. 

Tulosten odotetaan tarjoavan uusia työkaluja molekyylikuvantamiseen ja edistävän näiden kliinistä käyttöönottoa. 

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (ERVA-rahoitus), Jane ja Aatos Erkon säätiö, Sigrid Juséliuksen säätiö, Business Finland ja Sydäntutkimussäätiö.

Turun Valtakunnallinen PET-keskus on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteinen laitos. Keskuksessa tehtävässä tutkimuksessa käytetään maailman huippuluokkaa olevia positroniemissiotomografiaan (PET) perustuvia kuvantamislaitteita.

Lisätietoja: professori Anne Roivainen, Turun yliopisto, 023132862, anne.roivainen@utu.fi
 

Luotu 25.11.2019 | Muokattu 28.11.2019