Asiasana: PET

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Alentunut insuliiniherkkyys ennustaa huonompaa kognitiivista suoriutumista

08.10.2019

Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan alentunut insuliiniherkkyys keski-iässä ennustaa hitaampaa aivojen prosessointinopeutta ja huonompaa toiminnanohjausta 15 vuotta myöhemmin.  Hitaampi aivojen prosessointinopeus oli yhteydessä lisääntyneisiin aivojen amyloidikertymiin. Aivojen verenkiertoperäiset muutokset eivät sen sijaan olleet yhteydessä neuropsykologisten testien tuloksiin.   

Aivojen kolinerginen järjestelmä muuttuu aivovamman seurauksena (Väitös: LL Anna Östberg, 11.10.2019, neurologia)

Aivovamman merkittävimmäksi arkielämää haittaavaksi jälkioireeksi koetaan kognitiiviset oireet, mutta niiden tarkat mekanismit eivät ole tiedossa. LL Anna Östberg selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan aivojen kolinergisen järjestelmän toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia PET- ja MRI-kuvantamisen keinoin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että asetyylikoliinijärjestelmässä tapahtuu aivovamman jälkeen pysyviä muutoksia, jotka ovat yhteydessä kognitiiviseen toipumiseen.

Elimistön opioidijärjestelmä säätelee ihmisen sosiaalista käyttäytymistä (Väitös: LL Sandra Manninen, 28.9.2019, psykiatria)

Kestävät sosiaaliset suhteet eli kiintymyssuhteet ovat merkittävä osa elämää. Niistä saatu mielihyvä auttaa monella tavalla yksilöä selviytymään paremmin elämän eteen tuomista haasteista ja vastoinkäymisistä. Elimistön oman opioidijärjestelmän on todettu liittyvän sosiaaliseen kanssakäymiseen mm. joillakin kädellisillä lajeilla sekä jyrsijöillä. Turun yliopistossa väittelevän Sandra Mannisen tutkimuksen perusteella ihmisen sosiaalisuus näyttää olevan samalla tavalla yhteydessä aivojen opioidijärjestelmän toimintaan ja aktiivisuuteen. 

PET-kuvaus paljasti ensimmäistä kertaa aivojen neurokiniini-1-reseptorit (Väitös: LL Mikko Nyman, 14.6.2019, psykiatria)

LL Mikko Nymanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa saamaan tietoa neurokiniini-1-reseptoreiden määrästä ja jakaumasta ihmisen aivoissa. Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin myös näiden reseptoreiden määrän yhteyttä masennukseen ja sen eri oireisiin.