Turun PET-keskus on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä viiden miljoonan euron avustuksen uuden sukupolven positroniemissiotomografin (PET) hankintaan. Uusi PET-kamera kuvaa koko kehon kerrallaan. Kamera välittää tietoa siitä, miten elimet ja elimistö ovat juuri kuvaushetkellä vuorovaikutuksessa keskenään, kertoo PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti.
Turun PET-keskus on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä viiden miljoonan euron avustuksen uuden sukupolven positroniemissiotomografin (PET) hankintaan. Uusi PET-kamera kuvaa koko kehon kerrallaan. Kamera välittää tietoa siitä, miten elimet ja elimistö ovat juuri kuvaushetkellä vuorovaikutuksessa keskenään, kertoo PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti.
Tutkijat ovat kehittäneet uuden positroniemissiotomografiassa eli PET-kuvauksessa käytettävän radiolääkeaineen. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa alusta asti kokonaan kehitetty radiolääkeaine, joka on edennyt ihmistutkimuksiin. Uuden radiolääkeaineen avulla toivotaan voitavan edistää tulehdussairauksien, kuten nivelreuman ja sen liitännäissairauksien, varhaista diagnostiikkaa ja lääkekehitystä kajoamattoman molekyylikuvantamisen keinoin.
Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan alentunut insuliiniherkkyys keski-iässä ennustaa hitaampaa aivojen prosessointinopeutta ja huonompaa toiminnanohjausta 15 vuotta myöhemmin. Hitaampi aivojen prosessointinopeus oli yhteydessä lisääntyneisiin aivojen amyloidikertymiin. Aivojen verenkiertoperäiset muutokset eivät sen sijaan olleet yhteydessä neuropsykologisten testien tuloksiin.
Aivovamman merkittävimmäksi arkielämää haittaavaksi jälkioireeksi koetaan kognitiiviset oireet, mutta niiden tarkat mekanismit eivät ole tiedossa. LL Anna Östberg selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan aivojen kolinergisen järjestelmän toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia PET- ja MRI-kuvantamisen keinoin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että asetyylikoliinijärjestelmässä tapahtuu aivovamman jälkeen pysyviä muutoksia, jotka ovat yhteydessä kognitiiviseen toipumiseen.
Kestävät sosiaaliset suhteet eli kiintymyssuhteet ovat merkittävä osa elämää. Niistä saatu mielihyvä auttaa monella tavalla yksilöä selviytymään paremmin elämän eteen tuomista haasteista ja vastoinkäymisistä. Elimistön oman opioidijärjestelmän on todettu liittyvän sosiaaliseen kanssakäymiseen mm. joillakin kädellisillä lajeilla sekä jyrsijöillä. Turun yliopistossa väittelevän Sandra Mannisen tutkimuksen perusteella ihmisen sosiaalisuus näyttää olevan samalla tavalla yhteydessä aivojen opioidijärjestelmän toimintaan ja aktiivisuuteen.
LL Mikko Nymanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa saamaan tietoa neurokiniini-1-reseptoreiden määrästä ja jakaumasta ihmisen aivoissa. Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin myös näiden reseptoreiden määrän yhteyttä masennukseen ja sen eri oireisiin.