Ilmastonmuutos uhkaa perinteistä saamelaista kulttuuria – tutkijat tarkastelevat muutoksen vaikutuksia ja etsivät ratkaisuja
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa jokisaamelaiseen kulttuuriin ja kuinka muutokseen sopeutumista voisi hallita. Ratkaisuja etsitään saamelaisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävässä yhteisökokouksessa.
Turun yliopiston tutkijat selvittävät, millaisia ovat ilmastonmuutoksen ei-taloudelliset vaikutukset, jotka kohdistuvat jokisaamelaiseen kulttuuriin, ja miten muutokseen sopeutumista voisi hallita Tenojoella. Lohikantojen muutokset, valtioiden asettamat kalastusrajoitukset, kalastuskielto sekä Norjan kyttyrälohipato ovat vaikuttaneet merkittävästi jokisaamelaiseen kulttuuriin ja uhkaavat kulttuurin jatkuvuutta.
– Nykyiset päätökset ilmastonmuutokseen sopeutumisesta on tehty ilman, että saamelaiset ovat osallistuneet päätöksentekoon tai ilman vapaata, tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta, mikä uhkaa katkaista kulttuurille elintärkeän yhteyden Tenojokeen. Alueella puhutaan jo nyt menetetystä sukupolvesta, toteaa projektitutkija Kukka Ranta Turun yliopistosta.
Ratkaisukeskeinen yhteisökokous Utsjoella
Ratkaisuja tilanteeseen etsitään Utsjoella 21. marraskuuta 2026 pidettävässä avoimessa yhteisökokouksessa, joka järjestetään yhteistyössä saamelaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tilaisuuden tavoitteena on muodostaa yhteinen kanta Tenojoen kyttyrälohipadosta ja etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja kyttyrälohen pyynnille ja hallinnalle perinteisiä pyyntimuotoja hyödyntäen.
– Ensi kesän kalastuksen säätelyä ja toteuttamista valmistellaan nyt, siksi onkin tärkeää, että paikallisten kalastajien ja oikeudenhaltijoiden ääni kuluu päätöksenteossa. Norjan kulttuurisesti, ekologisesti ja oikeudellisesti kestämätön toimintamalli kyttyrälohen hallinnassa on saatava loppumaan. Meidän tulee pystyä sopeutumaan tähän uudenlaiseen Arktikseen ja pystyä hyödyntämään lajeja, jotka siinä kukoistavat, toteaa saamelaisen perinteisen tiedon erityisasiantuntija Aslak Holmberg.
Tutkimusta on suunniteltu saamelaisia koskevien tutkimuksen eettisten ohjeiden mukaisesti saamelaisten tarpeista lähtien ja jokisaamelaisten yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä. Hanke on saanut saamelaiskäräjiltä tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen.
Avoin yhteisökokous pidetään Utsjoella Utsjokisuun koululla lauantaina 21.11.2026 klo 12–18. Tilaisuuden järjestää Turun yliopiston LostToClimate-tutkimushanke, Tenon kalatalousalue (Suomi) ja Tenon vesistön kalastushallinto (Norja) yhteistyössä Lapin yliopiston GovDeatnu-tutkimushankkeen ja Uvjj - Uvjâ – Uvja:n (saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö) kanssa. Tilaisuuden vetäjänä toimii tutkimushankkeeseen palkattu perinteisen tiedon erityisasiantuntija Aslak Holmberg.
LostToClimate-hanke tutkii ilmastonmuutoksen ei-taloudellisia vaikutuksia jokisaamelaiseen kulttuuriin Tenolla saamelaisten kotiseutualueella. Etnografisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää sopeutumiskeinoja ja hallinnollisia esteitä oikeudenmukaisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun tueksi. Nordforskin rahoittaman kansainvälisen hankkeen Suomen osuus toteutetaan vuosina 2026–2027 Turun yliopiston maantieteen oppiaineessa.
Lisätietoja:
Aslak Holmberg
Saamelaisen perinteisen tiedon erityisasiantuntija
gufihtar@gmail.com
Kukka Ranta
Projektitutkija, LostToClimate-hanke, Turun yliopisto
p. +358 50 516 9404
kukka.ranta@utu.fi
