Kaarinan Ravattulasta löytyneet punaiset sukat ovat Suomen vanhimmat

19.12.2019

Osana Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimushanketta Suomen vanhimmalta tunnetulta kirkonpaikalta, Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä, on hautalöytöjen laboratiivisissa tutkimuksissa saatu esiin Suomen vanhimpien kangassukkien jäänteet. Sukat tunnistettiin ruumishaudasta 41/2016, joka on kuulunut 160–165 cm pitkälle naiselle. Vainaja on haudattu 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa Ravattulan kirkon viereen lauta-arkussa, käsivarret vyötärölle taivutettuina.

Tekstiileihin perehtynyt arkeologi Jaana Riikonen havaitsi vainajan molempien säärien kohdalta vanutetusta villakankaasta valmistettujen sukkien jäännöstä sekä säärten alle kiertyvää kapeaa kuviollista lautanauhaa. Toisen säären kohdalla myös nauhan koristeelliset päät olivat säilyneet. Nauha oli kiinnitetty polven alapuolelle, ja säärtä ympäröivä sukkakangas jatkui polven päälle. Kangasta oli säilynyt laajimmillaan yhtenäisenä noin 18 cm:n pituudelta, ja on todennäköistä, että sama kangas on jatkunut jalkaterään asti. Havainnekuva Ravattulan sukasta

Hahmotelma Ravattulan kangassukasta kiinnitysnauhoineen. Punaiseksi väritetty osa sukasta on säilynyt haudassa. Kuva: Maikki Karisto ja Juha Ruohonen

Ravattulan vuoden 1200 vaiheille ajoittuva sukkalöytö on ainutlaatuinen Suomessa. On ylipäänsä harvinaista, että esihistoriallisessa ruumishaudassa on säilynyt jäänteitä edes jonkinlaisista vainajan sääriverhoista. Tähän mennessä vain muutamasta varsinaisuomalaisesta naisenhaudasta on tunnistettu perinteiseen rautakautiseen tyyliin kapeasta villakangaskaitaleesta säären ympärille kiedotut säärisiteet ja yhdestä haudasta on löytynyt pieni palanen neulakinnastekniikalla valmistettua sukkaa. Haudasta 41/2016 tehty löytö ei muistuta näitä kumpaakaan. Parhaat vastineet Ravattulan sääriverhoille löytyvät Keski-Euroopan keskiaikaisista kangassukista.

Ravattulan sukkalöytö 1200-luvulta

Keskieurooppalaisia muotivaikutteita Aurajokilaaksossa

Sukan langasta teetettiin belgialaisessa tutkimuslaboratoriossa värianalyysi, joka paljasti, että vanutettu kangas on värjätty punaiseksi värimataralla (Rubia tinctorum L.) eli krapilla. Se on ollut Suomessa kallis ja harvinainen tuontiväriaine, jonka käyttö lisääntyi vasta keskiajan kuluessa. 

– Punaiset kangassukat viestivätkin varhaisista keskieurooppalaisista muotivaikutteista Aurajokilaaksossa rautakauden ja keskiajan taitteessa. Jo aikaisemmin on paljastunut, että vainaja oli puettu villamekkoon, joka myös poikkeaa selvästi muista tunnetuista aikakauden hautalöydöistä Suomessa, Ravattulan Ristimäki -hankeen johtaja, arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta kertoo. 

Tämän haudan löytöihin pohjautuen on tekeillä tieteellinen ennallistus, Ravattulan muinaispuku, joka pyritään julkistamaan ensi vuoden huhtikuussa.

Tutkimukset ovat osa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen ”Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta varhaishistoriassa: Ravattulan Ristimäen kirkko ja Suomen kristillistyminen” -hanketta. Haudasta tehdyt luonnontieteelliset analyysit on rahoittanut Alfred Kordelinin säätiö. 

Lisätietoja:

Jaana Riikonen, jaana.riikonen@kaioksanen.fi , 044 533 8181
Juha Ruohonen (Ravattulan Ristimäki -hanke), jukaru@utu.fi, 050 449 5231
 

Luotu 19.12.2019 | Muokattu 19.12.2019