Luonnonsuojelun symboleista puhuttaessa mieleen tulevat yleensä tietyt tunnetut lajit, kuten pandat, tiikerit, norsut, jääkarhut tai delfiinit. Tällaisia lippulaivalajeja käytetäänkin laajasti suojelukampanjoissa herättämään yleisön kiinnostusta ja saamaan tukea luonnonsuojelulle. Kansainvälisen tutkijaryhmän tuoreessa tutkimuksessa kuitenkin ehdotetaan, että lippulaivan käsitettä tulisi laajentaa yksittäisistä symbolilajeista monipuolisempiin lippulaivaluokkiin.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa kansainvälinen tutkimusryhmä esittelee uuden käsitteen ’lippulaivakohde’ (flagship entity), jolla tarkoitetaan kaikkea sellaista, mikä voi toimia symbolina ja innostaa ihmisiä välittämään luonnosta.
– Vaikka lippulaivakohde voi toki olla eläin, se voi olla myös metsä, koralliriutta, julkkisyksilö, kuten Lonesome George -kilpikonna, tai jopa näyttävä luonnontapahtuma, kuten runsas kukkien kukinta, päiväkorentojen ilmaantuminen joesta tai monarkkiperhosten vaellus. Tärkeintä on, että se auttaa ihmisiä kiinnittymään tunnetasolla suojelutavoitteeseen, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Ivan Jarić Paris-Saclayn yliopistosta Ranskasta ja Tšekin tiedeakatemiasta.
Tutkimus tarjoaa myös strategisen suunnitelman, jonka avulla voidaan tehokkaasti valita ja hyödyntää oikeanlaista lippulaivakokohdetta kullekin yleisölle ja suojelutavoitteelle.
– Haluamme rohkaista luonnonsuojelijoita suunnittelemaan kampanjansa markkinoijien tavoin ja valitsemaan lippulaivansa sen perusteella, mikä vastaa yleisön mieltymyksiä ja kulttuuria arvoja. Kaikkein vaikuttavimmat suojelun lippulaivat eivät välttämättä ole aina suurimpia, värikkäimpiä tai tunnetuimpia eläimiä. Tärkeämpää on se, miten hyvin ne puhuttelevat tiettyä yleisöä, sanoo Oxfordin yliopiston Diogo Veríssimo, yksi tutkimuksen kirjoittajista.
Yksi tutkimuksen keskeisistä suosituksista on, että lippulaivakohteen valintaa ei tulisi perustaa ennakkokäsityksiin siitä, millaisten lippulaivojen pitäisi toimia, vaan niiden valinnan tulisi vastata tietyn yleisön erityispiirteitä.
– Luonnonsuojelijoiden tulisi suunnitella hyvissä ajoin, miten he aikovat hyödyntää lippulaivakohteita, ja harkita tarkkaan, mikä kohde parhaiten yhdistää ihmiset luontoon ja edistää biodiversiteetin suojelua, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Turun yliopiston apulaisprofessori Ricardo Correia.
Huolellinen harkinta on myös tärkeää, jotta vältetään mahdolliset tahattomat haitalliset seuraukset.
– Ei-toivottuja tahattomia seurauksia voivat olla esimerkiksi luontokohteen kestämätön hyödyntäminen, villieläinkauppa tai liiallinen matkailu ja häiriö, joita voi aiheutua lippulaivan saamasta julkisuudesta ja kasvaneesta suosiosta, Correia lisää.
On myös arvioitava, johtaako valittu lippulaiva todellisiin vaikutuksiin.
– Kun biodiversiteetin köyhtyminen uhkaa ekosysteemejä kaikkialla maailmassa, on tärkeää pohtia, miten innostamme yleisöä tukemaan suojelua. Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, mikä todella tekee suojelukampanjasta tehokkaan, huomioiden myös esimerkiksi yleisön alitajuiset mieltymykset ja taloudelliset vaikutukset, ehdottaa Sarah Crowley Exeterin yliopistosta.
Tutkimus on julkaistu Biological Conservation -lehdessä.
