Kyvykkäät toimitusjohtajat viestivät ilmastoriskeistä johdonmukaisemmin
Johtamistaidoiltaan kyvykkäiden toimitusjohtajien yritykset käyttävät yhdenmukaisempaa kieltä viestiessään ilmastoriskeistä, osoittaa Turun yliopiston tutkimus.
Yritysten ilmastoraportit auttavat sijoittajia ja yleisöä ymmärtämään, miten yritykset arvioivat esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin, hiilipäästöjä koskevaan sääntelyyn ja puhtaampaan energiaan siirtymiseen liittyviä riskejä.
– Riskit ovat epävarmoja ja tulevaisuuteen suuntautuvia, joten yritysten johdolla on huomattava vaikutus siihen, mitä riskeistä kerrotaan ja miten, toteaa tutkijatohtori Javad Rajabalizadeh.
Rajabalizadeh tarkasteli Turun yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa 2 232 yhdysvaltalaisen yrityksen ilmastoriskeihin liittyvää viestintää heidän vuosikertomuksissaan ja yritysten toimitusjohtajien johtamiskykyä. Tutkimuksen aineisto on vuosilta 2005–2023.
Yritysten ilmastoriskeihin liittyvää viestintää tarkasteltiin tutkimuksessa vertaamalla niiden vuosikertomuksissa esiintyviä ilmastoaiheisia virkkeitä toisiinsa. Yritysten toimitusjohtajien johtamiskykyä arvioitiin vakiintuneella mittarilla, joka kuvaa johdon tehokkuutta yrityksen resurssien muuttamisessa liikevaihdoksi yrityksen ominaispiirteet huomioiden.
Toimitusjohtajien parempi johtamiskyky oli kaikkien kuuden tutkimuksessa käytetyn mittarin mukaan yhteydessä siihen, että ilmastotiedot toistuivat useammin yrityksen vuosikertomuksissa. Mittareihin sisältyi myös tekoälymenetelmä, joka tunnistaa merkitykseltään samankaltaisen tekstin, vaikka sanamuodot muuttuisivat.
– Toistuvaa ilmastoriskejä koskevaa kieltä pidetään usein kaavamaisena. Tuloksemme osoittavat, että asia on monivivahteisempi. Kyvykkään johdon alaisuudessa toistaminen voi viestiä myös jatkuvuudesta, johdonmukaisuudesta ja harkitusta, pitkäjänteisestä tavasta viestiä ilmastoriskeistä, Rajabalizadeh sanoo.
Yritysten ilmastoraportoinnin merkitys kasvaa
Tutkimuksen tulokset voivat auttaa sääntelyviranomaisia, hallituksia ja sijoittajia tulkitsemaan yritysten ilmastoviestintää aiempaa huolellisemmin.
– Pelkkä ilmastoviestien toistuvuus ei osoita, onko raportointi hyödyllistä vai puutteellista. Sitä tulisi arvioida suhteessa yrityksen tilanteeseen, muuttuviin riskeihin ja annettujen tietojen laatuun, Rajabalizadeh toteaa.
Sijoittajille ja sääntelyviranomaisille kohdennetun ilmastoraportoinnin merkitys on kasvussa. Tutkimus viittaa siihen, että ilmastoraportoinnin toistuvia sanamuotoja tulisi arvioida suhteessa yrityksen strategiaan ja riskiympäristöön.
– Vaikka tutkimuksemme käsittelee yhdysvaltalaisia yrityksiä, sen keskeinen havainto voi olla merkityksellinen myös Suomessa ja muissa maissa: kun ilmastoraportointi edellyttää johdon harkintaa, yritysjohtajien kyvykkyys voi vaikuttaa siihen, kuinka johdonmukaisesti ilmastoriskeistä viestitään, Rajabalizadeh sanoo.
Rajabalizadeh painottaa, että vaikka tutkimuksessa havaittiin vahva yhteys, se ei osoita, että toimitusjohtajan johtamiskyky suoraan aiheuttaisi toistuvuutta ilmastoviesteissä. Aineisto perustuu yhdysvaltalaisten yritysten pakollisiin raportteihin. Hänen mukaansa tarvitaankin jatkotutkimusta muista raportointiympäristöistä sekä siitä, miten sijoittajat reagoivat toistuviin tai usein päivittyviin ilmastotietoihin.
