Rahtikontteja satamassa, ilmakuva

Logistiikkaselvitys 2020: Suomalaisyritykset näyttävät selvinneen pandemiasta hyvin

30.08.2021

Turun kauppakorkeakoulun ja liikennehallinnon yhdessä julkaiseman Logistiikkaselvityksen mukaan suomalaisyritykset ovat selvinneet pandemiasta melko hyvin. Logistiikkakustannusten kasvu taittui vuoteen 2020 tultaessa ja arviot infrastruktuurin teknisestä kunnosta ovat parantuneet.

Logistiikkaselvitys 2020 -raportti perustuu noin 2 000 teollisuuden, kaupan ja logistiikka-alan yrityksen kyselyvastauksiin mm. logistiikan tilasta, kehitystarpeista ja kustannuksista vuosien 2019-2020 osalta.

Järjestyksessään 11. raportin tulokset esitetään päätoimialoittain ja osin myös maakunnittain. Selvityksen on laatinut Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijaryhmä yhteistyössä liikennehallinnon kanssa. Turun kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijoiden vuodesta 2006 kokoama tietokanta on alallaan suurin kansallinen kyselyaineisto maailmassa.

Suomalaisyritykset pääosin hyvissä asemissa pandemian jälkeen

Hieman yli puolet yrityksistä arvioi, että pandemia on vähentänyt liikevaihtoa; toisaalta yli 20 %:lla liikevaihto on kasvanut pandemian aikana, näin erityisesti osalla kaupan alan yrityksistä.

Yli 80 % yrityksistä arvioi pystyneensä pitämään yllä yrityksensä ja toimitusketjunsa suorituskykyä pandemiasta huolimatta. Lähes yhtä suuri osuus yrityksistä arvioi pystyneensä reagoimaan pandemian aiheuttamiin häiriötilanteisiin sekä mukauttamaan toimintaansa niiden perusteella. Vain noin 30 % yrityksistä arvioi pandemian vaikuttaneen negatiivisesti työvoiman määrään.

Kohonneiden kuljetuskustannuksien osuus logistiikkakustannuksista kasvanee entisestään

Selvityksen tulosten perusteella yritysten logistiikkakustannukset olivat vuonna 2019 keskimäärin 13,5 % liikevaihdosta (14,1 % vuonna 2017). Kuljetuskustannusten osuus liikevaihdosta on kohonnut viiteen prosenttiin (4 % vuonna 2017). Suurimmat kustannuspaineet kohdistunevat lähitulevaisuudessa kuljetuskustannuksiin ja tuotevarastoihin sitoutuneisiin kustannuksiin.

- Kuljetussektori on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, jolle on esitetty merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä päästövähennystavoitteita. Suomen syrjäinen sijainti ja pitkät kuljetusetäisyydet suhteessa päämarkkinoihin tarkoittavat sitä, että liikenteen päästövähennystoimenpiteet tulevat vaikuttamaan Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyyn enemmän kuin kilpailijamaihin, kertoo apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijaryhmästä.

- Näin on erityisesti merikuljetusten osalta, sillä sen osuus ulkomaankaupan kuljetuksista ja myös ns. lähimerenkulusta on yksi EU-maiden korkeimpia. Muun muassa EU:n komission kesällä 2021 ehdottamat merenkulun päästökaupan toimenpiteet kohdistuvat täysimääräisesti EU:n sisäiseen liikenteeseen, Solakivi jatkaa.

Arviot infrastruktuurin teknisestä kunnosta parantuneet

Tämänkertaiset arviot liikenneinfrastruktuurin tilasta olivat jonkin verran vuoden 2018 selvitystä positiivisemmat. Selvityksen vastaukset heijastavat tilannetta erityisesti maantiekuljetuksissa. Suomessa on viime vuosina pystytty vähentämään liikenneinfrastruktuurin korjausvelkaa, millä näyttäisi olleen vaikutusta yritysten näkemyksiin kuljetusinfrastruktuurin tasosta.

Luotu 30.08.2021 | Muokattu 30.08.2021