Turkulaistutkijat ovat näyttäneet toteen, että aivolisäkkeen puolustussolut, makrofagit, säätelevät osaltaan hormonitasapainoa. Tulavaisuudessa saattaa olla mahdollista, että puolustussolujen avulla hoidetaan hormonitoiminnan häiriöitä, joista voi seurata muun muassa hedelmättömyyttä.
Aivolisäke on noin herneen kokoinen umpirauhanen aivojen pohjaosassa. Sen erittämät hormonit osallistuvat lähes kaikkiin keskeisiin elimistön tapahtumiin kuten kasvuun, lisääntymiseen, verenpaineen ja stressiin säätelyyn sekä nestetasapainon ylläpitoon. Elämä ei ole mahdollista ilman aivolisäkkeen tuottamia hormoneja.
– Tähän saakka on ajateltu, että aivolisäke saa viestejä muualta elimistöstä ja lisää tai vähentää hormonien eritystä niiden mukaan. Todellisuudessa myös aivolisäkkeessä asuvat puolustussolut, makrofagit, vaikuttavat paikallisesti aivolisäkkeen hormoneita tuottaviin soluihin, InFLAMES-tutkija Heli Jokela Turun biotiedekeskuksesta kertoo.
Makrofagien poistaminen paljasti niiden keskeisen roolin hormonierityksessä: kun puolustussolut poistetaan, hormonien eritys vähenee.
Aivolisäkkeen puolustussolut syntyvät jo sikiökaudella
Makrofageja on pidetty pitkään lähinnä syöjäsoluina, joiden tehtävänä on hävittää kudoksista vihamielisiä tunkeilijoita. Kun virus tai muu taudinaiheuttaja saa aikaan tulehduksen jossakin päin elimistöä, luuydin alkaa tuottaa monosyyttejä, jotka muuttuvat puolustajasolu-makrofageiksi. Kaikki makrofagit eivät kuitenkaan ole luuytimen tuotosta ja niillä on enemmän tehtäviä kuin on tiedetty.
– Erityinen uusi löydös tutkimuksessamme on, että kaikki aivolisäkkeen makrofagit ovat peräisin jo sikiökaudelta, eivätkä luuytimestä tuotetuista monosyyteistä. Lisäksi ne uusiutuvat itsestään ylläpitääkseen määräänsä. Luuytimen tuottamat puolustussolut eivät kulkeudu aivolisäkkeeseen edes silloin, kun siellä on äkillinen tulehdus, projektin väitöskirjatutkija Henna Lehtonen selittää.
Tutkimusryhmän johtaja Pia Rantakari toteaa, että uuden makrofagiymmärryksen valossa voi tulevaisuudessa olla mahdollista, että makrofageja käytettäisiin työkaluna ihmisen hormonitoiminnan häiriöiden hoitoon. Vaikuttamalla makrofagehin, pystyttäisiin ehkä tarpeen tullen lisäämään hormonieritystä tai vähentämään sitä, jos ongelmana on liikatuotanto. Esimerkki jälkimmäisestä häiriöstä on PCOS-syndrooma (polycystic ovary syndrome), joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. PCOS:iin liittyy lisääntynyttä sairastuvuutta ja myös lapsettomuutta. Rantakari kuitenkin tähdentää, että makrofagien terapiakäyttö endokriinisissä häiriöissä ei ole vielä mahdollista, vaan vaatii vielä runsaasti lisää tutkimusta.
– Paljastamalla immuunisolujen roolit aivolisäkkeen sisällä, olemme edistäneet ymmärrystämme aivolisäkkeen fysiologiasta, mutta olemme myös saaneet uusia näkökulmia siihen, miten immuunisolut voivat vaikuttaa endokriiniseen terveyteen, Rantakari toteaa.
Rantakarin ryhmän tutkimus julkaistiin Cell Reports-tiedelehdessä.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.
