Hyvälaatuinen sisäilma on hyvinvoinnillemme elintärkeää, kun taas ilman epäpuhtaudet voivat heikentää työkykyämme ja terveyttämme. Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet sisäilman laadun mittaukseen uuden menetelmän, joka perustuu fluoresoivien sukkulamatokantojen käyttöön.
Sisäilman mikrobit tai kemialliset epäpuhtaudet voivat olla myrkyllisiä tai ärsyttäviä ja aiheuttaa altistuneille henkilöille allergisia reaktioita, astmaa tai muita sairauksia. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa laajalti hyväksyttyjä menetelmiä, joilla altistumiseen liittyviä riskejä voitaisiin arvioida, joten uusia mittaustapoja tarvitaan.
Turun yliopiston biologian laitoksella toteutetussa hankkeessa tutkijat kehittivät uuden menetelmän sisäilman laadun arviointiin. He käyttivät Caenorhabditis elegans -sukkulamatojen siirtogeenisiä kantoja, jotka tuottavat vihreää fluoresoivaa proteiinia (GFP), kun ne joutuvat joko haistamaan tai maistamaan haitallisia biologisia tai kemiallisia epäpuhtauksia. Tämän fluoresenssin määrä voidaan helposti mitata spektrometrian avulla.
– Tällaisia sukkulamatoja oli aiemmin käytetty raskasmetallien ja muiden ympäristötekijöiden biologisten vaikutusten mittaukseen, joten arvelimme, että ne voisivat soveltua myös sisäilman laadun seurantaan, kertoo hankkeen vetäjä, yliopistonlehtori Päivi Koskinen.
– Kun altistimme sukkulamadot kosteusvaurioituneista rakennuksista kerätyille homenäytteille, havaitsimme fluoresenssin määrän merkittävästi nousseen, Koskinen jatkaa.
Tutkijat havaitsivat, että uudella menetelmällä on mahdollista havaita muitakin sisäilman epäpuhtauksia, kuten siivousaineissa käytettäviä pinta-aktiivisia aineita tai sellaisia haihtuvia yhdisteitä, joita syntyy kosteissa olosuhteissa muovimattojen pehmennysaineina käytettävien ftalaattien hajotessa.
– Sukkulamatot eivät osaa kertoa millaisia myrkyllisiä yhdisteitä ilmassa on, mutta ne voivat tarjota meille puolueettoman näkemyksensä sisäilman terveysriskeistä sekä siitä, onko tarpeen ryhtyä tarkempiin rakennusteknisiin tutkimuksiin, Koskinen selittää.
Tämä tutkimusartikkeli julkaistiin Pathogens-lehden sisäilman homeiden havainnointia käsittelevässä teemanumerossa.
